Vuonna '87 vai oliko '88 sisko laittoi ohjeita pikkusiskolleen miten löytää treffipaikalle kukkakioskille uudessa kaupungissa vieraalla maalla. Miltä tuntuikaan seikkailla itsekseen suuressa kaupungissa, katsella ja haistella kaupungin menoa. Tavata uusia ihmisiä ja entisiä tuttuja. Kaivelin tänään laatikoita ja esiin tuli entisiä ihania muistoja nuoruudesta .... mieleen tulee vieläkin joitakin tuoksuja ja hajuja .... kuvia ja ajatuksia niiltä hetkiltä.
Miten ihanaa olisikaan taas mennä noille paikoille, katsella ja kuunnella miltä kaikki nuo paikat näyttävät. Vuosia on vierähtänyt aivan liikaa, miten vaikeaa onkaan enää lähteä, hypätä koneeseen tai junaan antaa tuulen viedä mukanaan.
Seikkailla taas yksin, kokeilla omien siipien voimaa ....
5 kommenttia:
Hups, siellähän on tutun näköisiä pysäkkejä. Tervetuloa vaan, voin lähettää uudet ohjeet, kun jotkut ratikkalinjat on vuosien mittaan muuttuneet. :-)
Ei voi olla totta! Voi kun oliskin ihanaa tulla käymään siellä .... itseasiassa kaveri houkuttelee koko ajan muutamaksi päiväksi heinäkuussa sinne, olis lomakin silloin:)
Keskiviikkona menen muuten mammografiaan nimenomaan Ebertplatzille. Tervetuloa vaan heinäkuussa, jos ehdit.
Ai, noita huolettomia aikoja kaipaan minäkin toisinaan. Kun koko maailma oli auki ja elämä edessä. Meille kaikille tekisi hyvää aina välillä saada edes viikko lomaa elämästä.
Sen viikon aikana saisi tehdä mitä haluaa, mennä minne tuuli kuljetta ja huolehtia vain ja ainoastaan itsestään. Kaikki huolet ja murheet ja arki katoaisivat viikon ajaksi. Ehkä vielä joskus..
Allu, olisi niin ihana tulla sinne käymään ... aikaahan lomalla on, kun saisi lomaa perheeltä;)
Vihreätniityt,
juuri tuollaisen viikon tarvitsisin kesällä omalla lomalla!!! Haaveitako vaan????
Lähetä kommentti