Viime aikoina mua on alkanut häiritsemään eräs asia. Tai oikeastaan se tulee aina välillä esille ja sitten taas unohdan/työnnän sen takaisin sinne mistä se putkahti.~
Tunnen itseni kielipuoleksi!
En osaa tarpeeksi hyvin kroatiaa enkä osaa enää suomeakaan niin hyvin kuin joskus!
Suomen kieleni ei pysy enää kielen muutoksissa mukana, nykykieli on aivan erillaista jota olen käyttänyt Suomessa asuessani. En joudu käyttämään sitä aktiivisesti enää muuten kuin netin välityksellä, käytännössä puhun sitä ehkä vain parina kertana viikossa.
Mutta onneksi suomenkieli on ja pysyy vielä tiiviisti tuolla aivojen pienissä lohkoissa eikä varmaan (toivottavasti) unohdu kovinkaan pian.
~
Mutta enemmän ottaa päähän uuden kotimaan kieli.
Olen oppinut sen oma-aloitteisesti pakon edessä. Kävin kielikurssilla vasta yli kymmenen vuotta täällä asuttuani ja pääsin heti ylemmälle tasolle, koska osasin keskustella jo normaalisti.
Luen kirjoja ja lehtiä, katson telkkua ja kuuntelen radiota, keskustelen ihmisten kanssa ilman suurenpaa miettimistä mitä ja miten sanon.
Tiedän tekeväni kielioppivirheitä, mutta en anna sen häiritä normaalikeskustelussa eikä se haittaa yleensä ketään keskustelukumppania. Olen tulkannut keskusteluja kroatiasta suomeksi tai toisin päin. Lasten lähdettyä koulutielle olen joutunut auttamaan kouluasioissa ja käymään kaikki kouluaineet kroatiaksi läpi. Ymmärrän paikallista murretta ja se on alkanut tarttua jo puhekieliini.
Mutta edelleenkään en osaa tarpeeksi hyvin kirjoittaa kroatiaksi!! Ja se ottaa päähän!
En ole joutunut kirjoittamaan kroatiaksi kovinkaan paljoa. Se vähä mitä joka päivä tarvitsee ei tuota ongelmia. Mutta jos joudun kirjoittamaan pidemmän tekstin tai vaikka tarinan en osaa aloittaa ... sanat häviävät ... teen tyhmiä virheitä ... en osaa laittaa niitä paperille vaikka suullisesti runoilisin paperin täyteen. Tunnen oloni koululaiseksi joka ei osaa kirjoittaa ainetta!
Tietysti harjoitus tekisi mestariksi. Pitäisi vaan tarttua kynään ja paperiin ja alkaa vääntää pakon edessä tekstiä ja pyytää jota kuta tarkistamaan harakanvarpaani.
~
Osaatteko te maailmalla asuvat ja uuden kotimaan kielen oppineet täydellisesti paikallista kieltä? Huomautetaanko teille vieraasta aksentista tai onko kielitaito ollut ehtona työnsaantiin?
