Täällä olen edelleen vaikka en ole mitään ilmoitellut melkein kuukauteen. Päivät menee töissä, illalla olen väsynyt ja muut hommat vievät ajatukset. Monet kerran olen jo istunut koneen eteen ja avannut blogini täynnä kirjoitusintoa, mutta jokin asia on häirinnyt ja suuret sanat häviävät kuin tuhka tuuleen.
Naamakirjaan tulee vain päivitettyä lyhyesti tekemisiä ja siitä onkin tullut yhteydenpitoväline läheisiin ja kaukaisimpiinkin ystäviin ... ja tietenkin sukulaisiin.
Kuukauden aikana on kukkulalla ollut vilinää. Suomalaisia on käynyt enemmän ja vähemmän. Amalia Mummon kammarista kävi pikavisiitillä, vedin suomalaiselle bussiryhmälle kierroksen kukkulalla ja rantakaupungissa ja vihdoin&viimein koululaisryhmä pääsi lentämään ja laskeutui kukkulalle täynnä iloa ja intoa. Parinkymmenen nuoren porukka pisti kukkulan kylän poikien elämän hetkeksi sekaisin eivätkä raukkaparat tienneet miten olisivat olleet keskellä voimakkaita ja suulaita suomalaistyttöjä:) Kouluvierailu sai aikaan uusia tuttavuuksia ja viimeisenä iltana luvattiin pitää yhteyttä vaikka kiven ja kannon kautta ... katsotaan monetko nuorista palaa ensi kesänä tänne ja kuinka monet paikalliset nuoret alkavat suunnitella matkaa kauas Pohjolaan;)
Meidänkin nuorimmainen yllätti ja alkoi puhua suomea!! Äidin iloiseksi yllätykseksi. Käänsi keskusteluja suomesta kroatiaan ja toistepäin. Kielitaito on sittenkin hiljaa hautunut pääkopassa eikä ole hävinnyt sieltä (ainakaan vielä) minnekään.
Nuorimmainen on muutenkin loistanut suorituksillaan ... suomalaisnuorten vieraillessa täällä pidettiin koulun karaokekilpailun välierä ja nuorimmainen pääsi parhaimmilla pinnoilla loppukilpailuun. Suomalaisnuoret taisivat hieman ihmetellä paikallisten menoa seuraintalolla .... laulajia ja heidän esityksiä kannustettiin taputuksin, huudoin, yhteislaulannalla, vihellyksillä ...loppuvaiheessa osa yleisöstä pisti jo tanssiksi! Meno oli kovaa ja korviahuumaavaa! Ja kaikilla (taisi) olla niin mukavaa:)
Lauantaiaamuna nuorimmainen hyppäsi hereille kahdeksalta ja suoraan sanoen ryntäsi maastojuoksukilpailuun ja palasi mitallin kanssa kotiin. Oli juossut nopeimmin omassa sarjassa. On tainnut poikien perässä juoksentelu kohentaa kuntoa huomattavasti;)
Esikoinen aloitti rantakauden ja uskaltautui jopa jo heittämään talviturkkinsa. Ensimmäisenä meidän perheestä. Viime viikolla lämpötilat oli jo keskikesän luokkaa ja rannat oli kuulemma jo täynnä auringonpalvojia.
Esikoinen jaksaa olla edelleen kotihengetär ja pitää huolta ettei pikkusisko lähde kouluun ilman lämmintä ateriaa ... siis jos menee iltapäivävuoroon. Muutenkin esikoisen elämä on rauhottunut ... viikolla on kotona ja viikonloppuisin menee omia menojaan. Katsotaan mitä kesä ja syksy tuo tullessaan ...
Ulkona sataa tasaiseen tahtiin, ensi viikon työvaatteet odottavat silittäjää ... onneks ensi viikolla on vain neljä työpäivään, torstai on täällä pyhä. Ja neljän viikon kuluttua alkaa kesäloma ... jihuuuu!! Ja ehkä edessä on matka Suomeen!
10 kommenttia:
Kiva lukea kuulumisiasi vähän perusteelllisemmin. Nyt on kyllä ollut monilla blogisteilla pitkiä taukoja. Itse huomasin, että kynnys kirjoittaa nousee, jos on liian pitkä tauko. Ja FB vie selvästi aikaa bloggaamiselta. Mutta yritetään aktivoitua molemmat!
Kiva kuulla että kaikki on ok. Ja että teidän pikku hotellihuoneellekin on riittänyt kysyntää:-)
Hyvää alkavaa viikkoa sinne kukkulalle!
No siellahan on vauhti paalla ja mukavissa merkeissa! Kiva kuulla.
Kiva kuulla kuulumisia pitkästä aikaa. Minä kun en sinne naamakirjaan itseäni saa...Kiirettä on pitänyt täälläkin, mutta siitä pitänee olla vaan tyytyväinen, että töitä riittää. Haa, Suomeen jos olette tulossa niin mahdatteko Turkkuseen ehtiä????
- Mari -
Mukava kuulla sinusta. Oi ja siellä on lämmintä ! Mihin se lämpö täältä hävisi ;) . No ehkä se vielä tulee... =)
Sinua on kaivattu. Kiva, että löysit takaisin!
Olipa mukavaa kuulla taas uutisiasi!
Mustakin oli kiva lukea kuulumisia pitkästä aikaa :) Ihanaa tasaista iloista hulinaa sielä teilä, voin kuvitella nuorien menon :)
Tsemppiä viimeisiin työviikkoihin ennen ihanaista kesälomaa -- ja toivottavasti pääsette Suomeen! :)
Puhutaanko teillä kotona Kroatiaa vain puhutko sinä suomea lapsille? Ihan mielenkiinnosta kysyn :) Kroatian euroviisuedustajat oli muuten tosi kauniita naisia! Eikä mitään alipukeutuneita teinejä ollenkaan :)
Elina, olet ihan oikeassa, kynnys kirjoittamiseen nousee jos pitää liian pitkään taukoa. Eli korjataan asia:)
Yaelian,
Täällä ollaan tosiaan:)
Oli tosiaan ruuhkaa heti alkuun ton huoneen kanssa, mut nyt näyttää ihan tyhjältä! Toivottavasti vilkastuu kesää kohden.
Anumorchy,
terkkuja teille:)
Mari,
hyvä et sulla riittää hommia!! Olen tulossa heinäkuussa sinne mut en tiedä ennätänkö Turkuun asti, Hesaan kyllä;)
SuurellaSydämellä,
kyllä sinne vielä lämmintä tulee:) Toivottavasti!
Lehtokotilo,
kiitos, olet ihana:)
Tuula,
täällä ollaan:)
MaaMaa,
nyt näyttää tosiaan että työkeikka onnistuu ja sit sen jatkoks lomakin ... jeee!!
Mila,
erittäin vähän puhutaan suomea kotona, aikaisemmin puhuin koko ajan tytöille kun olivat pieniä mut se on jäänyt nyt viime vuosina.
Kiva kuulla positiivista palautetta noista viisuista ja meidän esiintyjistä, niitä on nyt mollattu niin kun eivät päässeet jatkoon!
Lähetä kommentti