lauantai 25. huhtikuuta 2009

Elämä on ...

Jostain syystä en ole postaillut viikkoon mitään.
Monta kertaa olen istunut koneen edessä ja tehnyt muita hommia ...
ja meinannut kirjoittaa jotain, mutta ...
ei vaan tule tekstiä.
Päivisin ajatuksissa liikkuu vaikka mitä ja mielenkiintoista, mutta illalla kun olisi aikaa naputella pää on tyhjä ... kaikki tuntuu niin tyhmältä, turhalta, vaikealta ...
Viikkoon on mahtunut iloja, naurua, surua, itkua, pettymyksiä, yllätyksiä ...
ylämäkeä, alamäkeä, tunteiden purkauksia, kiukkua ...
sateessa kävelyä, töitä, rauhallisia hetkiä kahvilan terassilla ...
rumia sanoja, ihania haleja, makeita suukkoja ...
*
Välillä on sellainen olo, että tekisi mieli unohtaa kaikki paha, työntää ne pakolla taka-alalle ja lukita ne kymmenillä lukoilla etteivät koskaan ilmesty päivänvaloon! Vaipua ihanaan pehmeään pumpuliin ja kuvitella kaiken olevan ruusunpunaista ja makeaa ja elämän soluvan suloisesti eteenpäin ilman minkäänlaisia ongelmia ja mielipahoja.
Tuntea olonsa turvalliseksi ja onnelliseksi joka minuutti, tunti, päivä, vuosi ja tietää tulevaisuuden olevan sitä samaa ihanaa pumpulissa eloa ...
Tietää, että lapsista kasvaa ihania, onnellisia, rakastavaisia, tunnollisia aikuisia joilla tulee olemaan samanlainen ruusunpunainen elämä kuin meillä on ... kuvitelmissa.
*
Mutta sitten sisällä sisuksissa herää, välähtää ja kaikki se tavallinen, karvas arki iskee silmille ... ei niistä pääse eroon työntämällä taka-alalle tai olematta miettimättä niitä.Ne ovat nyt ja tässä, halusit tai et! Ei niistä pääse pakoon, ehkä voi vain helpottaa oloa.
Päättää yrittää parhaansa onnistui se tai ei.
Niellä pahat sanat tai erimielisyydet ... tai sohia tikulla muuraihaispesään ja saada nenille sen takia, koska kaikki eivät ajattele samalla tavalla eivätkä hyväksy päätöksiäni tai mielipiteitäni.
*
Elämä on ... !

16 kommenttia:

Salviaseppele kirjoitti...

Lähetän sinulle saman länsituulen, joka lempeällä puhalluksellaan nosti minut taas jaloilleni.

Tyhjyys on kummallinen tunne. Se vaan joskus seisoo olkapäällä, eikä anna rauhaa. Ja seuraavana päivänä se on puhallettu pois.

Toivottavasti huomenna se on kadonnut ja saat nauttia ihanasta, iloa pulppuavasta sinusta.

Voi hyvin!

ebrufin kirjoitti...

*Halitus*

Lahetan lampimia ajatuksia sinulle. Valilla tulee "tyhjia kausia"- toivottavasti ne katoavat!

Jael kirjoitti...

Joskus vaan tulee tuollaisia kausia meille kaikille. Halit ja voipa paremmin..

Anonyymi kirjoitti...

Välillä sitä tarvitsee omaa aikaa myös niin, että ei ole sanoja tai sanottavaa ulospäin.... minun käsitykseni on, että silloin ei ole valmista asiaa vielä puhuttavaksi tai kirjoitettavaksi... Hyvää sunnuntai-päivää sinne Kukkulan Elämään:)

MaaMaa kirjoitti...

Jos elämä olisi ruusuilla tanssimista, olisi jalat täynnä kipeitä piikkien pistoksia.

When you want a rainbow you have to put up with the rain.

Kun Joku sanoo "Elämä on raakaa!" tekee mieli kysyä "Niin mihin verrattuna?"

TSEMPPIÄ kaikkien asioiden kanssa ja voimia hyviin asioihin keskittymiseen Finkinja! <3

Helena kirjoitti...

Tuttuja ajatuksia, elämä on ylä- ja alamäkeä. Varsinkin ihmissuhteet voivat välillä olla vaikeita. Mutta ilman alamäkiä ei välttämättä kehittyisi ihmisenä eikä osaisi arvostaa kaikkea hyvää elämässä. Kohti valoa vain!

Yaelianin takaa löytyy kiinnostavia blogeja. Muunmaalaisista blogeista saa hiukan helpotusta kaukokaipuuseen, kun viimeisillään raskaana ei oikein pääse matkustelemaan.

Marjut kirjoitti...

Joskus sitä ei vaan jaksa ja täytyy vaan odotella sitä parempaa päivää ja Lehtokotilon kertomaa länsituulta.

Toivottavasti tänään on parempi päivä, isot isot halaukset sinne.

Susa kirjoitti...

Tuttuja tunteita Finkinja.
Halitus taalta ja oikein ihanaa sunnuntaita :)

Sirokko kirjoitti...

Sitähän se on, onneksi niin hyvää kuin huonoakin. Joskus on hyvä olla ihan hiljaa itsekseenkin ja antaa ajan kulua, kaikella on aikansa.

Sateenkaari kirjoitti...

Aina ei tarvitsekkaan jaksaa.Eika kukaan pysty nielemaan aivan kaikkea. Jokaisella on oikeus kaikkiin tunteisiin.Ja tama aiheuttaa valilla monenlaisia vyyhteja.Teidankin elamassa on sellaisia asioita,joita todellakaan ei paase pakoon,vaikka kuinka haluaisi. Ne asiat ovat siina ja nyt. Tallainen on aina koko perheen asia,ja koettelee myös koko perhetta. Sen,jolta vaaditaan sitkeytta ja vahvuutta tuollaisessa tilanteessa,niin saattaa elaa valilla,kuin "sumussa".Elamassa on valilla liian paljon kysymysmerkkeja,joihin ei ole vastauksia.Toivon sydammestani,etta teidan kohdallanne olevat kysymysmerkit muuttuisivat kullaksi,ja taakka harteilta otettaisiin pois,ja kaikki selviaisi parhain pain.Sen jalkeen jaisivat vain ne normaalit jokapaivaiseen elamaan kuluvat kiemurat.
Jaksuja ja halaus sinne kukkuloille!

Paula kirjoitti...

Hyvin kuvailet elämän vuoristorataa. Tuttua myös täällä.
Mukavaa sunnuntaita.

finkinja kirjoitti...

Lehtikotilo,
länsituuli on antanut pieniä hentoja tuulahduksia jo tänne päin ... tyhjyys tulee kuitenkin vielä hetkittäin ...

Ebru ja Yaelian,
kiitti ... kai nämä kaudet ovat ihan tavallisia hetkiä

Marke,
joskus tosiaan tulee sellaisia hetkiä, asoita joita täytyy " pureskella" ennen kuin ne saa ulos suusta tai mielestä

MaaMaa,
kiitti:) Eihän se tosiaan olis kiva kävellä jalat täynnä piikkejä;)

Helena,
näinhän se on ... on kai vain pakko rämpiä eteenpäin ja yrittää nauttia todellakin niistä hyvistä asioista.
Mukava että löysit tänne:)

Marjut,
kiitti ... ja otan haasteen muuten vastaan ihan lähipäivinä:)

Susa,
kiitti ja parempia hetkiä sinnekina:)

Sirokko,
kaikella on tosiaan aikansa ... ehkä näin pitää vain nyt olla ja tapahtua ...

Sateenkaari,
kiitti lämpimistä sanoista. Nyt on todella sellainen olo, että olisi "sumussa" ja toivoisin ajan hyppäävän pari kuukautta eteenpäin ja kaikki epäselvät asiat olisivat silloin hyvin.

Paula,
tätä tää todella on ... ylös ja alas ja vauhdilla!!

elsi kirjoitti...

Eikun jättihali sulle vaan. Tuleeko pian suomesta vieraita? Olisi iloa siitä sinulle varmasti.

bissecat kirjoitti...

Haleja!
Meilläkin ollut kaameen viimeviikon jälkeen tasaisempaa,äitienpäivää ja hautajaisia valmistellen.Etittävä esikoiselle uutta hautajaisvaatetta viimevuotiset pienet..Ihan poikki tää päivä purettu pyykkivuorta ja koulittu taimia.Vappu edessä huh,eikä vappufiilistä.Tsemppiä ja haleja .

finkinja kirjoitti...

Elsi,
suomenvieraita ei ole kai tulossa tänä vuonna kovinkaan paljoa ... ei ainakaan sukulaisia tai ystäviä. Odottavat mun menoa sinne;)

Bisse,
niin se vappukin on tulossa ...
voi, teillä on taas hautajaiset edessä, isot halit sinne teille kaikille:)

Allu kirjoitti...

Sellaista se elämä on, mutta sateen jälkeen tulee taas aurinko (tai päinvastoin - niinkuin meillä nyt).