maanantai 18. lokakuuta 2010

Oman polun kulkija




Niin sitä tallataan omia polkuja ... ainakin metsässä. Olen saanut itseni edes pikkasen liikkeelle viime aikoina. Kävi ihan koiraa sääliksi, kun vähän väliä sateli eikä emäntä eikä isäntä eikä muukaan talon väki suostunut lähtemään pidemmille lenkeille.
Mutta nyt asia on korjattu jo useamman kerran ja toivottavasti into jatkuu.

Metsässä on aivan ihana syksyn tuoksu! Puiden lehdet alkavat hiljalleen muuttua kellertävän punaisiksi ja polkuja peittää tammenterhomatto. Tänään tuli tuulen mukana vuoristosta talven tuoksua ... ensilumi satoi eilen korkeimmille huipuille. Kai se talvi on todellakin tulossa!



5 kommenttia:

anumorchy kirjoitti...

Sopo Kimi! Otti meidatkin vieraat niin ystavallisesti vastaan silloin!

Leea kirjoitti...

Näyttää ihan suomalaiselta syksymetsältä. :-O

Katsoin eilen Casino Royalen ja yllätin itseni katselemalla maisemia, miltä ne sielläpäin näyttäisivät vaikkei varmaan edes ole kuvattukaan Montenegrossa ja vaihtelevuutta saattaa olla alueittain voimakkaasti siitä huolimatta. Mutta silti.

kirsi kirjoitti...

Voi juu, muistan Basovizzan metsan tuoksut ja siella juoksevat vanhemmat herrat......ja se ihana lehtien kelta-punanvarit!!!
Taalla tuoksui aamulla ihan suomen ahvumetsa, oli satanut yolla vetta....

finkinja kirjoitti...

Anumorchy, eiks niin ;) Tervetuloa vaan uudestaan kun teette uuden turniirin:)

Leea, niin muuten näyttää ja tuoksuukin:) Meillä on ihanat metsät tässä ympärillä!
Montenegron maisemat on kyllä vähän erilaiset kuin meidän, ollaan tässä iin lähellä Italian ja Slovenian rajaa

Kirsi,
sun pitäis tulla näille seuduille uudetaan!!
Eiks teill mennä kesää kohtaan jo?

MaaMaa kirjoitti...

Metsäkävely on ihanaa! Varsinkin juuri syksyllä, kun tuoksut ovat niin ihania ja värit kauniita :)

Pariisissakin pääsisi, jos matkaisi metrolla kaupungin laidalle isoihin luonnonpuistoihin - ehkä ens viikonloppuna :)

terkut!