lauantai 23. lokakuuta 2010

Vinttihommia ja kastanjan paahtoa




Niin se viikko taas hurahti ja lauantai-iltakin on jo loppupuolilla. Viikko on ollut tosi rankka töissä, mutta olen siitä huolimatta onneksi jaksanut käydä metsälenkeillä koiran kanssa.
Torstaina kävelylenkki tuli hoidettua tyttöjen kanssa kaupungilla. Huh ... siinä menikin useampi tunti! Mutta nuoret ovat kai tyytyväisiä ostoksiinsa - esikoinen sai saapikkaat ja tennarit ja nuorempi uuden talvipusakan. Vannouduin kyllä neulomaan jonkinlaisen lantion/munuaisten lämmittimen, kun pusakka on niin lyhyt. Mutta pakko myöntää, että on aika "fänsi".
Lupasin nuorimmaiselle neuloa muutamat säärystimet ja ranteiden lämmittimet, ne on nyt kai sitten muodissa tai sitten neiti vaan haluaa treeneihin lämmittämään.
Ostosreissulta ei sitten lähenyt itselleni mukaan mitään:/ Kokeilin yksiä farkkuja (jippiiiii - mahduin niihin) ja trekkinkengät meinasivat jäädä kaupassa heti jalkaan, mutta tilin saldo sanoi toisin. Ei siis ole rahaa äidin ostoksiin ennen kuin tulee seuraava palkka. Valitettavasti. Ja sitten seuraavasta palkasta pitää taas maksaa iso kasa laskuja ym .... Joudunko pakon edessä todellakin laihduttamaan vai voinko ostaa uusia vaatteita???

Tänään minuun iski joku ihmeellinen järjestely- ja siivousvimma! Onkohan täyden kuun syy?? Kuulemma joidenkin tieteellisten tutkimusten mukaan täysikuu saattaa aiheuttaa vaikka minkälaisia "oireita" - unettomuutta, liiallista väsymistä, naisilla outoja kuukautis-ym oireita, masentuneisuutta, skitsofreniaa .... Eikö tuohon listaan vois sitten lisätä tuon siivousvimman?
Heräsin aamulla jo seitsemän jälkeen (Huom!! Lauantaiaamu eikä tarvitsisi herätä aamu kuudelta ... no, tunti enemmän tuli nukuttua), laitoin esikoiselle evästä töihin, painuin takas pehkuihin miehen viereen ja ... aloin miettiä ja vääntämään kaikkia asioita mielessäni!! Ei auttanut muu kuin nousta ylös uudestaan, pistää puurot kiehumaan ja aamupäiväkahveelle. Jotenkin alkoi ottaa kaikki asiat päähän, et katsoin parhaimmaksi kiivetä vintille siivoamaan paikkoja.
Itseasiassa oli tarkoitus etsiä villalankoja ja puikkoja niitä säärystimiä varten, mutta tulikin siivottua omat ja tyttöjen kamat. Caritakselle lähti neljä säkkiä vaatetta ja roskiin lensi vaikka mitä!
Vintiltä siirryinkin sitten kellarin puolelle, kun aikaisemmin oli ottanut niin kauheesti päähän joka puolelle leviävät pullot ja purtelot. Mies oli vienyt muovipulloja keräykseen eikä ollut laittanut uutta tyhjää säkkiä uusia pulloja varten. Nuoret kun on niin laiskoja, niin olivat vaan jättäneet tyhjiä pulloja lattialle ja siellä ne iloisesti pyörivät jaloissa! Siinä sivussa tuli sitäkin kellaria siivottua ja heiteltyä hieman roskia pois. Mies kyllä muisti kysellä ja varotella useamman kerran, etten vaan missään tapauksessa heitä mitään hänen tavaroita roskiin ... Hups! Eehei ... en heittänyt mitään tarpeellista pois ... kai...

Siihen se siivousinto sitten lopahti ainakin tältä päivältä! Siirryin keittiön puolelle ja nyt uunissa paistuu possupaisti huomiseksi ja haudutin kaalia. Olisi kyllä oikeastaan pitänyt hauduttaa hapankaalia, mutta sitä ei nyt ollut kotona ja jääkaapista löytyi punakaali. Huomenna vielä perunoita uuniin (tai keitettyjä) ja kunnon talviruoka on valmis. Kun joku viel jaksais paistaa lettuja;)

Paahdoin juuri ennen kuin istuin koneen eteen nuorimmaiselle ja itselleni kastanjoita. Tilasimme tuttavalta 10 kiloa paikallisia kastanjoita, mutta saimmekin vain neljä kiloa. Harmi! Ovat todella hyviä ja isoja. En pidä leivonnaisista joissa on kastanjaa, parhaimmat ovat juuri paahdetut. Itsellän on vanha kattilassa jossa paahdan kastanjoita kaasuhellalla. En ole koskaan edes kokeillut uunissa paahtamista ... yritin ehdottaa kokeilua miehelle, mutta se olisi kuulemma hyvien ja arvokkaisen kastanjoiden tuhlausta. Ja pakko myöntää, että kattilassa tai pannulla paahtamalla niihin tulee "se" aromi ja maku mikä pitää olla.
Nyt voimmekin käydä unten maille maha pullollaan kastanjoita:)
 


4 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Kivat kuvat! Täysikuu saakin joskus ihmeellisiä reaktioita aikaiseksi;D
Mmm,kastanjoita:-)
Mukavaa viikonloppua kukkulalle!

Tuula kirjoitti...

Voi paahdetut kastajat ovat ihania!

Siita kuustako johtui minunkin siivousintoni eilen??? Iltapaivalla kavin jopa ostamassa sellaisia kivoja laatikoita, joihin kerailen kaikenlaista pyorimasta jaloissa tanaan. Siis jos siivousinto edelleen jatkuu...

Leea kirjoitti...

Tunnustan aukon yleissivistyksessä: En ole koskaan syönyt kastanjaa, en paahdettuna tai muutenkaan. Miltä se maistuu? Pitääkö se kuoria? Onko se pehmeä kuin taateli vai kova kuin manteli?

finkinja kirjoitti...

Leea, kastanja on kova, ulkokuori on siilimäisen piikikäs. Sisällä on kovakuorinen tummanruskea "hedelmä" joka pitää kuoria. Sisältä kastanja on vaalea, vähän just sellanen mantelinen. Sen voi syödä raakanakin, mutta parempi on keittää tai paahtaa. Keitetyt voi sitten kuoria ja laittaa leivonnaisiin tai syödä ns. vaahtona tai syödä sinällään. Mutta omasta mielestä parhaimmat on paahdettuina. raakoina kastanjat on todella vaikea kuoria. Jos löydät jostain niin siitä vaan kokeilemaan:)

Yaelian, mukavaa syksyä sinnekin:)

Tuula,
Mulla taisi jatkua tuo täysikuun aiheuttama outo tila, kun en saanut nukuttua eilen illalla. Olin vielä yhdeltä hereillä vaikka yleensä sammahdan sohvalle jo kymmeneltä:)