lauantai 28. elokuuta 2010

Arki ilmiottelee itsestään

Viluttaa, paleltaa ... oli aivan pakko vetäistä pitkähihaista päälle!! Ulkona on alkanut hämärtää, kello lähenee kahdeksaa illalla. Aamupäivän mieletön helle ja painostava ilma on muuttunut syksyisen sateiseksi lauantai-illaksi.

Istun olohuoneessa. Huone ei kuitenkaan näytä normaalilta vaan mielettömän sekaiselta! Edessä oleva seinä on harmaa ja laikukas, huonekalut on kerätty keskelle huonetta ja kirjahylly ja tietokoneet ym peitetty lakanoilla. Ja tässä sekamelkassa pitäis vielä nukkua!!!
Mies päätti eilen, että tänään on hyvä päivä kunnostaa ja maalata yksi olkkarin seinä. En ollut kyllä kauhean innostunut asiasta ... homma kyllä pitää tehdä, mutta se tietää minulle siivousurakkaa ja tuleva viikko on muutenkin kiireinen. Pienen kiivaan keskustelun jälkeen oli pakko luovuttaa ... pakkohan tuo homma on tehdä ja nyt taitaa olla se ainoa paras hetki.
Siirryimme tyttöjen kanssa suosiolla evakkoo yläkertaa. Kun kerran en voi alhaalla tehdä muuta kuin kokkailla päivän ruoka, sain tytöt "pienellä painostuksella" siivoamaan perustellisesti huoneensa. Siinä piti kyllä käyttää hieman painostusta ja muita "ei sallittuja" keinoja;) Esikoinen onnistui saaman huoneensa kuntoon ennen lauantain iltamenoja, mutta nuorimmaiselle jäi vielä huomisella päivälle hommaa. Miten sitä kertyykin nuorelle neidille kaiken maailman tilpehööriä niin mielettömästi! Uhkasin tulevani itse siivoamaan huoneen ja tuovani mukanani ison roskasäkin mihin menisin kaikki lattialla löytyvä kama. Se saikin neidin kiireesti siivoamaan :)

Ilta on muutenkin hieman outo. Yleensä lauantai-iltaisin (ja melkein joka ilta) kesän aikana olemme miehen kanssa menneet tuonne kylälle kävelemään, moikkaamaan tuttuja ja istuskelemaan terassille. Mies on ollut koko kesän kotona ... siis ilman töitä!! Tätä ei ole tapahtunut viimein kahdenkymmenen vuoden aikana ikinä!! Ei edes kahtena viime vuonna miehen sairastuttua. Nyt mies on töissä .... hallelujaaaaa!
Istun siis yksin kotona, ulkona sataa vettä, tyttäret ovat kuka missäkin (niinkuin koko kesän ajan) ja mies töissä. Taitaa olla syksy ja arki tulossa takaisin.
Aika outo tilanne. Nyt mulla varmaan alkaa olla taas aikaa naputteluun ja muuhun virtuaaliseen elämään:)

Arkeen paluu alkaa näyttää muitakin merkkejä. Iltapäivällä kirjakaupan täti soitti ja ilmoitti nuorimmaisen kahdeksannen luokan kirjojen olevan valmiina. Nuorimmainen oli oman Suomen matkani aikana myynyt edellisvuoden kirjat pois ja saanut tilalle kaverinsa 8. luokan kirjoja. Mutta valitettavasti vain osa niistä käy tänä vuonna. En tajua, miksi joku matematiikan tai biologian kirja pitää mennä muuttamaan?? Eihän tiedot voi muuttua joka vuosi!! Ei auttanut muu kuin tilata vaihtuneiden tilalle uudet kirjat ja tietenkin kaikki tehtäväkirjat pitää ostaa uutena. Tänä vuonna tuntuu siltä, että koulu alkaa ennen kuin olemme hankkineet kaikki koulutarvikkeet. Mutta mitäs sitä nyt turhaan hermoilemaan ... riittäähän niiksi ensimmäisiksi päiviksi pari kynää, kirjat ja vihot;) Hankitaan sitten koulupäivien jälkeen lisää mitä tarvitsee.
Esikoinenkin taitaa palata koulunpenkille. Kävin hänen kanssa viikolla iltakoululla kyselemässä tilannetta ja alustavasti täytimme jo ilmoittautumispaperit. Kalliiksihan se tulee, mutta ehkä tuo koulumuoto on hänelle parempi. Samaa ammattiin haluaa jatkaa vaikka kyselinkin olisiko mielessä jotain muuta.Hirveä hinku hänellä olisi saada jonkinlainen työpaikka talveksi ettei tarvitsisi aina ruinata taskurahaa vanhemmilta ja saada vastaukseksi "ei oota". Ja runsaan kuukauden päästä hän on jo täysi-ikäinen!!! Kauhistu! Olenko todella jo niin vanha???? Onneksi en kyllä tunne itseäni vanhaksi enkä kyllä taida aina edes käyttäytyä kuin tämän ikäisen tulisi käyttäytyä ... ainakaan paikallisten mittapuiden mukaan;) Onneksi Suomessa käydessä huomasin ystävieni olevan samalla aallonpituudella ja käyttäytyvän yhtä "hultittomasti" tietyissä tilanteissa.

Arki alkaa päivikselläkin. Uudistuksia ja lisää ryhmiä. Työkaveri eteni hommasta toiseen ja siirtyy "seimen" puolelle, toinen t.kaveri vaihtaa pikkupäivikselle ja me saamme uuden "kollegan". Alakerran kahdesta huoneesta on tehty kesän aikana kolme ja lisää lapsia on tulossa. Talven aikana on tarkoitus katsella mitä tuleman pitää ja miettiä omia jatkosuunnitelmia.
Maan johtajat kun ovat päättäneet, että ennen 65. vuotta ei kannata edes yrittää eläkkeelle. Siihen asti kuulemma pitää pinnistellä vaikka mikä olisi. En osaa edes kuvitella jatkavani tuossa hommassa seuraavat kaksikymmentä vuotta. Jo nyt vaivaa vaikka mikä vaiva, miltäköhän näyttäisin lähempänä kuuttakymmentä???
Tällä hetkellä on voimassa vielä entinen systeemi jonka mukaan eläkkeelle pääsyyn riitti, jos oli ollut työelämässä 30 vuotta. Eli monet viiskymppiset jäivät tyytyväisinä "nuorina" eläkkeelle. Siinähän sitä on sitten kiva nautiskella vielä voimissaan eläkepäivistä ... Matkustella, hoitaa lapsenlapsia, olla vaan tai vaikka tehdä jotain pientä hommaa aikansa kuluksi. Kuka tietää miten raihnaisia me tulemme olemaan sitten parin kymmenen vuoden kuluttua? Ja tuleeko se eläke edes riittämään joten kuten normaaliin elämään?

8 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Kiva oli taas lukea kukkulan kuulemisia.

SaaraBee kirjoitti...

Noista kirjojen uudistamisesta olisi minullakin sananen sanottavana. Ovat muutenkin niin kalliita, ja sitten otetaan käytöön uusi versio (muutama kuva ja pari lausetta muutettuna). Käytettyinä ei upouutta painosta voi ostaa,joten rahaa vaan pöytään ja paljon.

Kiva, kun olet taas linjoilla.

finkinja kirjoitti...

Joo, ottaa todella päähän että kirjoja pitää vaihtaa muutaman kuvan tai tekstin takia. Asiat on kaikki siellä kirjojen sisällä samat, mutta ehkä toisessa järjestyksessä. Kallista touhua meille vanhemmille!!

anumorchy kirjoitti...

Kiva kuulla kuulumisia! Ja etta miehella on toita (onko siella turismi lamassa kun kesa meni noin?).
Me lennahdamme ensi viikolla Sloveniaan. Taytyy vahan taydentaa viime kesan matkaa. Oli ihan vahalla etten tilannut matkaa Kroatiaan. Ensi kesana sitten. Onko vierashuoneellanne ollut kayttoa ja kysyntaa?

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin olen ollut maalauspuuhissa!
Uudistin meiän ruokailutila-olohuoneen. Ei siinä ollutkaan kuin 50 neliöö seinää maalattavana ja vielä antiikkipanelia eli ensin telalla ja sit välit siveltimellä ja nyt on olkapää kipeenä... Mutta huone on hieno!!
Kirjojen hintoja on täälläkin taas kauhisteltu, mutta onneks sentään vaan lukiolaisen, 7-luokkalainen saa sentään kaupungin puolesta. Onneks useammassakin kirjakaupassa myydään myös käytettyjä.
Juu, eikä täälläkään aina tuu kayttäydyttyä iän vaatimalla arvokkuudella ;) ...
Mukavaa syksyn alkua!
Täälläkin keli vaihtui kertaheitolla 20 astetta kylmemmäks!
Terkuin Mari

Unknown kirjoitti...

Ihan kuulostaa tutultu nuo sinun pähkäilysi nuorten kanssa. Ja tuo koulujen kirja asia on täälläkin ollut aina sama.Ei käy välttämättä edellisen vuoden kirjat enää seuraavana vuonna. Noh...rahastusta se taitaa enimmäkseen olla, tuskin niihin niin paljon uusia juttuja tulee.
Itselläni on tytär 20 v. joka asuu jo omillaan, mutta silloin kun asui kotona, huone oli aivan kaaoksessa ja uhkasin monet kerrat jätesäkillä, seuraksena että vaatteet siirtyivät sängyn alle.Kerran otin kuvan siitä sekamelskasta ja uhkasin sen laittaa paikalliseen lehteen.Hetken auttoi. Nyt on vielä kotona 2 x 17 v. kaksospojat. Huh..huh..ymmärrät tuskani...no kivoja poikia noin yleisesti ottaen , mutta nuorilla on ihan eri aikataulut kuin meillä vanhemmilla. Onneksi olivat koko kesä töissä jotta saivat vähän rahaa säästöön...kun nappasin tilistä aina puolet pois, jotta jotain jäisi talven varalle ja ajokorttia varten ensi kesäksi.
Että tämmöistä meillä...
Mukavaa syksyn jatkoa sinulle.
T.Tuija

MaaMaa kirjoitti...

Kyllä se kesä vaan meni nopeasti ... syksyä tuntuu tääläkin ilmassa. Ja töitä aletaan nyt hakemaan kunnolla, saa nähdä tärppääkö. Toisaalta tekis mieli vain 'olla', mutta kyllä sitä kaipaa jo vähän tavallista harmaata arkeakin ...

Tsemppiä koulun alkuun ja kaikkeen siihen liittyvään. Ja olkkarin seinän maalaamiseen! ;)

Kiva kuulla sinusta!

kirsi kirjoitti...

Kivaa kuulla kukkulan kuulumisia! Meilla uhkailu, kiristys ja lahjontaa kaytetaan. Samoin jatesakkia, joskus vaan avaan ja suljen tyttarien huoneita, ei sinne ilman puskutraktoria paase kuin likapyykkikorin tyhjentamaan.
Niin ne lapset vanhenevat, onneksi me ei!!