maanantai 1. syyskuuta 2008

~~~~~~~~

Syksy on nyt sitten alkanut. Ilmojen puoleen ei kyllä siltä tunnu, lämmintä riittää ja tänäänkin olis ollut kiva uintikeli. Mutta koulu ja työt estävät rantaelämän nautinnot:( Jään ensi viikolla lomalle, silloin voisi jatkaa rantailua ... tehda niin kuin työkaveri: aloittaa uintikauden huhtikuussa ja jatkaa marraskuuhun asti! Mutta tiedän etten ennätä rannalle asti lomalla, kotona on aina hommaa! Soviitti kyllä miehen kanssa, että mennään meren rantaan tekemään kävelylenkkejä, pientä vaihtelua meidän metsäkeikkoihin;)
Mies kävi viime viikon torstaina MCST kuvauksessa ja tänään haki tulokset. Siellähän se mötikkä/mörkö on edelleen, saman kokoinen. Mies on ollut hieman alakuloinen iltapäivän, ehkä jossain mielen pohjukoissa toivoi/uskoi/haaveili mörön kutistuneen tai jopa hävinneen. Hän voi niin hyvin, että on välillä vaikea uskoa tilanteen olevan se mikä on!! Mies tekee joka päivä 3-6 kilsan kävelylenkkejä, hänellä ei ole kipuja, ruoka maistuu ehkä liikaakin ....

Itsellä on tänään mieli hieman maassa eikä itku todellakaan ole kaukana. En kuitenkaan saa antaa periksi, yritän keskittyä tyttöjen koulujen alkuun ja kaikkeen tähän tavalliseen arkiseen höpinään. Ja onneksi voin tänne kirjoitella mitä mieleen tulee, ketä kiinnostaa lukekoot, ketä ei jättäkööt lukematta tai kommentoimatta.

Joskus tekisi mieli laittaa hanskat naulaan ja karata tästä karmeasta todellisuudesta jonnekin kauas kauas. Jotkut sanovat, että se mikä ei tapa vahvistaa. Vaikea uskoa, että sateen jälkeen saattaa aurinkokin paistaa......

17 kommenttia:

anumorchy kirjoitti...

No, jos ajattelisit etta hyva kun morko ei ole ainakaan KASVANUT! Siis laiha lohtu mutta kumminkin. Onko hoitoja talla tahtaimella viela paljon jaljella?
Mina en ole viela uinut meressa kertaakaan tana kesana. Jotenkin se on aina jaanyt. Alkukesasta oli meduusoja, sen jalkeen myrskyista. Ehka ensi viikonloppuna vihdoin. Vesi on meilla 30 asteista, joten palella ei tarvi!

finkinja kirjoitti...

Anumorchy, niinhän se pitäis ajatella, aina posiitiivisesti:) Hoitoja on tällä erää vielä kolme satsia, ensi viikolla taas:/

Onneks meillä ei ole kovin usein meduusoja, joskus niitä saattaa ilmestyä kausittain enemmänkin mutta häviävät paremmille vesille;)

Susa kirjoitti...

Voimia Anna, iso hali taaltapain :)

Anonyymi kirjoitti...

Jos yhtään lohduttaa, niin ihmismieli kestää sen pahimman juuri ja juuri. Kun tilanne vähänkin helpottaa, tulee itku. Olet siis hyvin normaali reaktioissasi.

Jaksamista sinulle ja perheelle.

Allu kirjoitti...

Jos miehesi osaa englantia tai saksaa, suosittelisin kirjaa Getting well again = Wieder gesund werden, jonka on kirjoittanut amerikkalainen psyko-onkologi Simonton.Lähetin kirjan vuosia sitten kanadalaiselle kirjeenvaihtokaverilleni,joka odotti pääsyä rintasyöpäleikkaukseen. Sinä aikana kasvain todistettavasti pieneni huomattavasti ja leikkaus oli suunniteltua pienempi. Simontonin metodilla mobilisoidaan omaa vastustuskykyä.

Anonyymi kirjoitti...

Voimahalaus! /Tuula

Anonyymi kirjoitti...

On aina ikävä saada sellaisia uutisia joita ei ole odottanut, varsinkin jos on toivonut parempaa. Voimia teille molemmille ja luotetaan siihen että seuraavat hoidot auttavat!

finkinja kirjoitti...

Susa, kiitti:)

Oben, näin se kai on, tuntuu vaan niin vaikealta ajatella että tästä tulee pitkä pitkä taisteltava taival:/

Allu, tuo kirja kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Mies osaa sujuvasti saksaa,löytyisköhän tuota täältä? Pitää alkaa kyseleen ja etsimään;)

Kiitos Tuula:)

Suzhouren, pakko vain uskoa parempaan. Onhan miehellä vielä kolme satsia näitä kuureja, ehkä saamme mörön taltutettua;)

Allu kirjoitti...

Finkinja, jos lähetät osoitteesi allu[at)hotmail.de, niin voisin sen kyllä lähettää postissa, ei siitä vaivaa ole, jos vaan voin auttaa. Lähden perjantaina viikon lomalle eli jos ilmoitat heti, voisin ostaa sen vielä tällä viikolla.

Anonyymi kirjoitti...

Voi ei..olen pihalla kuin lumiukko. Voimia ja halauksia. Netti talla toimii taas, mutta kauhea jono...huomiseen!

finkinja kirjoitti...

Allu, laitoin sulle sähköpostia;)

Kirsi, sinäkö se olet;)!!!!!! Kiva kuulla pitkästä aikaa:)

Anonyymi kirjoitti...

Paljon voimia miehellesi ja myos sinulle ja toivottavasti seuraavat hoidot tuovat parempaa tulosta. Onko miehesi muuttanut ruokavaliotaan sairauden johdosta?Esim. monet ruoka aineet (vihannekset, hedelmat, yrtit)vaikuttavat vastustuskykyyn, kun niita nautitaan raakoina.

finkinja kirjoitti...

Yaelian, kiitos. Mies on muuttanut ruokavaliota melko paljonkin. Leikkauksen jälkeen (sappirakko poistettiin) ei saanut syödä mitää tuoretta vaan kaikki piti olla keitettyä, hedelmätkin. Nykyään syö hedelmiä ja vihanneksia tuoreeltaan, kokeileen mikä käy eikä haittaa. Yleensäkin ruokavalio on nykyään huomattavasti kevyempää, kaikki rasvainen on poissa. Enemmän misoa, kuivattuja siitakesieniä jauheena, tomaattia eri muodossa.... Onko sulla tietoa/kokemusta mitkä vihannekset/hedelmät olisivat erittäin hyviä tässä tilanteessa?

Anonyymi kirjoitti...

En tiedä tuosta hirveän tarkkaa , mutta yleensähän sellaiset ihmiset, joilta poistettu sappirakko, voivat syödä ilman rajotteita. Mutta tiedän omasta kokemuksestani, että voin paljon paremmin kun syön mahdollisimman paljon tuorevihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä, palkokasveja, siemeniä.Mä luulen että ihan hyvä tuo mitä hän tekee, eli kokeilemalla katsoo mikä sopii ja mikä ei.

finkinja kirjoitti...

Yaelian, yks lääkäri sanoikin ettei tarvitse niin kauheesti enää varoa, koska sitä sappirakkoa ei enää ole. Mutta ainahan sitä kannattaa katsoa mitä syö.

Anonyymi kirjoitti...

Anna, suuren suuri voimahali ja enkelin siipiä!

Lämpimin ajatuksin,

Jenni

finkinja kirjoitti...

Kiitos Jenni:)