keskiviikko 21. toukokuuta 2008

Istun ja ihmettelen koneen edessä. Blogger ei jostain syystä toimi kunnolla, kesti pitkän aikaan ennenkuin sain auki sivut ja sittenkin oli onglemia.

Jäin koukkuun äsken Suomi-musaan;) Ystävä antoi vinkin mukavista suomibiiseistä ja jäin kuuntelemaan niitä youtubilla. Miten tulee aina niin melankolinen ja haikea mieli niitä kuunnellessa! Pidän paikallisesta musasta (suurimmasta osasta) ja latinalaisista rytmeistä, mutta tuo Suomi-poppi on syvällä sydämessä ... ei sille voi mitään. Joskus tekee oikein todella hyvää laittaa suomimusa soimaa täysillä ja kuunnella niitä surumielisiä sanoja. Ja etenkin jos olen yksin kotona siivotessa, laitan popin soimaan kovaa ja koko talossa:) Siinä on ohikulkijoilla ihmettelemistä :D

Kolmen päivän vastuutuuraus ohi! Huh huh! Kiva oli tulla töistä aikaisin, mutta nuo kello viiden herätykset eivät sovi minulle. Ainakaan silloin kun yöunta kertyy vain 5-6 tuntia.
Eilen katseltiin tyttöjen kanssa Euroviisujen ekat karsinnat (suut auki tuijotimme kuvaruutua emmekä voineet uskoa mitä näimme ja kuulimme .... itse asiassa parista biisistä jäi musiikki ja sanat sivulle kun tuijotin pelkästään esiintyjää tai mitä lavalla tapahtui) ja onneksi Suomi ja pari muuta normaalia kappaletta pääsi jatkoon.
Nyt siis voin levätä neljä päivää ja palata maanantaina omiin hommiin jotka hoidan jo rutiininomaisesti.

Nuorimmainen tyttö ilmoittautui pari kertaa päivän aikana luokkaretkeltä. Kaikki hyvin, ei ollut hävittänyt kameraa. Jostain syystä patteri oli mennyt tyhjäksi melko nopeasti eikä saanut kuvattua niin paljoin kuin halusi. Katsotaan mitä on edes onnistunut kuvaamaan .... kaveri näin päin, kaveri bussissa, jonkun hiustupsut ..... :)
Odottelen juuri soittoa ja ilmoitusta milloin ovat kylän alapuolella. Pitää kuulemma mennä vastaan väsynyttä kaiken kokenutta ja näkenyttä matkaajaa.

Huomenna ei varmasti herätä aikaisin .... ellei kirvesmies tule koputteleen ovelle aamun sarastaessa! Mutta kai hänkin pitää vapaapäivän, huomenna on Tijelovo / Corpus Christi, katolinen juhlapäivä. Ja sattumoisin meidän kylän pyhimyksen päivä, Sveta Jelenan päivä. Kaikenlaista kulttuuria koko päivän ja juhlat kruunaa ilotulitus illalla:)

Nyt soitti tytär ja ovat parikymmenen minuutin kuluttua kotona. Vaatteet niskaan ja sateenvarjo käteen!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää pyhäpäivää sinnekkin:) Täälläkin katolisilla alueilla vietetään pyhää, meillä ihan vaan arkipäivä:/

Kun me muutimme tänne niin laitoin välillä suomipoppia soimaan, mies aina kysyi onko koti-ikävä kun huudatin tuota musiikkia;) Ne sopivat kyllä hyvin silloin kun Suomi-ikävä iskee.

finkinja kirjoitti...

Meillä mies kysyy aina että onko taas ikävä kotiin!!! Mutta ei se sitä aina ole vaan tykkään siitä musasta, ei jaksa aina kuunnella paikallista musaa tai tyttöjen lemppeksiä;)

Jonna kirjoitti...

Kai meilläkin pitäisi olla pyhäpäivä mutta ei ainakaan täällä maan länsipuolella pahemmin juhlita, pääkaupungissa kyllä enemmän