maanantai 5. huhtikuuta 2010

Syödää syödään ja vielä kerran ...


Pyhät ovat ihaa pakkolepoa työssäkäyvälle.
Ja kun vielä osaa ottaa ne siltä kannalta ettei tee yhtään mitään järkevää vaan roikkuu netissä, siirtyilee sohvalta nojatuoliin, nukkuu pitkään ja menee myöhään nukkumaan. Tietenkin ne pakolliset hommat on tehtävä eli täytettävä pesukoneet ja korjattava hieman tavaroita ohimennen omille paikoille. Mutta niissä ei nyt liikaa rasitu.
Ilmatkin suosii tällä kertaa laiskaa ihmistä ... ei houkuttele tasaisen harmaan hiljainen sade kovin paljon ulos. Jos olisi kaunis kevätilma, sormet alkaisi syyhytä kukkapenkkiin tai ainakin olisi koko ajan sellainen tunne, että pitäisi tehdä jotain. Mutta onneksi ei nyt sitten aurinko viitsi paistaa.
Vielä kun onnnistuu organisoimaan asiat niin ettei tarvitse edes itse joka päivä kokkailla, niin hyvin menee!

Eilen aloitimme syömisurakan runsaalla pääsiäisaterialla johon perinteen mukaan kuuluu kevätsipulia, värjättyjä kananmunia, kinkkua, "ranskalaista salaattia", leivonnaisia, makeaa leipää.... Tytöt olivat sitä ennen tietenkin maistelleet löytämiään suklaamunia (otin niistä kyllä verotusosan etteivät saa suklaaähkyä heti aamutuimaan).
Pari tuntia pidimme taukoa ruokailussa ja käytimme sen ajan pääsiäismessuun ja hetken rauhottumiseen.
Messun jälkeen olikin jo kiire auttamaan anoppia pääsiäisaterian pöytään kantamisessa. Jälleen kerran kokoonnuimme koko pieni suku ison pöydän ääreen. Esikoinen ei kyllä osallistunut ruokailuu ... hän on ollut parin viikon aikana muutamina päivinä eräässä kahvilassa aputyttönä  ja eilen oli koko päivän hommmissa. (Mutta nana pakkasi tietenkin kotiin lähtiessämme esikoiselle aterian mukaan iltapalaksi.)
Ateria oli taas jälleen kerran aivan liian runsas. Tai eihän se olisi, jos ei tunkisi itseensä liikaa ruokaa ja juomaa. Kunpa osaisi lopettaa jo ennen kuin maha alkaa muistuttaa potkupalloa!
Alkuruokaksi oli tietenkin kanakeittoa ... kirkasta sellaista, jatkona kalkkunaa ja karitsaa mlincien kera. Lisukkeina vihreää salaattia, kaalisalaattia, ranskalaista salaattia, kevätsipuleita .... ja juomana hyvää ja vahvaa punaviintä!
Miten voikaan tuo kaikki maistua niin hyvältä???!!! Silmät söisivät enemmän kuin mitä maha vetää!
Mutta onneksi ruokailemme kiirettömästi, rauhallisella tempolla, välillä jopa lepäillen vierellä sohvalla;) Keskustelua riittää, suut käyvät ...

Ruokailun jälkeen suuren pöydän ympärillä oli erittäin tyytyväistä porukkaa ... väki oli kyllä hieman nuutunutta johtuen ylensyönnistä ja alkavasta väsymyksestä. Nuorempi väki siirtyi jo toiseen huoneeseen vaakatasoon telkkarin eteen ... käly valtasi keittiön sohvan ensimmäisenä ja kälyn mies veti peiton korvilleen toisessa huoneessa. Hiljalleen yhdestä huoneesta kuului tasaista kuorsausta, me keittiöön jääneet rupattelimme viinilasien ääressä ja nuoriso hiippaili nanan leivosvarastoa tarkastelemassa.
Kahvihammasta alkoi kyllä pian kolottaa ja nanan kiikutti suuren leivoslautasen keittiön pöydälle. Eihän niitä leivonnaisia voinut vaan katsella vaan tietenkin piti maistaa joka laatua ja vielä ottaa pari palaa kiellon päälle. Eli taas syötiin ja syötiin!!

Pakollinen happihyppely tuli tehtyä, kun piti kävellä nuo pari sataa metriä anoppilasta kotiin. Matka oli niin rankka, että kotona piti ottaa rauhallisesti siirtyillen sohvalta nojatuoliin ja siinä välillä koneelle nettimaailmaa vilkaisemaan.
Ja ettei päivää lopeta ihan eri tavalla kuin mitä se on mennyt niin pitihän sitä iltapalaksi tunkea suuhun taas hieman suolaista, pikkasen makeaa ja vielä päälle lasillinen punaista nestettä ....

Pääsiäisenä tulee levätä ja syödä!! Eli jatketaan tänää samaa rataa:)

3 kommenttia:

kirsi kirjoitti...

Teilla siella on ollut oikein mukava Paasiainen!
Oikein hyvaa Huhtikuun jatkoa kapin syksysta.

MaaMaa kirjoitti...

no on ainakin tarjoilut ollut tiptop! Nami mitä herkkuja! :)

Johanna kirjoitti...

Ihanalta kuulostaa tuo teidän pääsiäinen! Kerrotkin niin elävästi siitä, että voin hyvin kuvitella istuvani Marijan keittiössä ison pöydän ääressä, voi sitä äänten sekamelskaa ja herkkujen määrää:) En voi muuta kuin hymyillä kun tiedän, että kohta olen siellä itsekin. Hyvää syntymäpäivää rakas siskoni!