perjantai 29. tammikuuta 2010

On se vaan kumma ....


ettei tässä tunnu näkevän tervettä päivää enää ollenkaan!!
Kun pääsin viime viikonloppuna vihdoinkin niskakivusta irti, iski parin päivän kuluttua flunssa!
Ensin viehkona kuivana yskänä joka ei antanut edes nukkua ja sitten pisti kaikki röörit kunnolla tukkoon. Mutta kun olen niin tunnollinen ja hyvä työntekijä, sinnittelin tietenkin töissä. Naamaan vaan teetä ja hunajaa ja sitruunaa ja höyryhengitystä ja wicksillä rasvailua ...kyllä tää tästä ohi menee. Eilen oli todella pitkä ja vaivalloinen työpäivä, tunsin kuumeenkin nousevan mutta en lähtenyt kesken työpäivän kotiin.
Töistä tultua olen vaan viettänyt illat nukkuen ja jonkinlaisessa horroksessa. Viime yönä hikoilin ja olin hereillä puolet yöstä ... suunnittelin meneväni aamulla avaamaan ja laittamaan kaikki kuntoon ja soittavani sitten työkaverin tulemaan aikaisemmin hommiin.
Mutta olo olikin parempi tänään, kappas vaan.
Töiden jälkeen olenkin sitten ollut tosi hyvä kaveri sängynpohjan ja peittojen kanssa:)
Mutta viikonloppu on tulossa, ei ole aikaa olla sairas!

Esikoinen on ollut koko viikon pois koulusta flunssan takia. Yskii kuin syntinen.
Ja poikakaveri on sairastellut. Niiltä kahdelta kyyhkyläiseltä minä tämän olen tietenkin saanut. Koko viikon ovat sairastelleet yhdessä yläkerrassa ... teetä, ruokaa, telkkaria, läppäriä! Kyllä on nuoren elämä helppoa, kun muut maksaa laskut ja ruoka on ilmaista!

Nyt kahtena viikkon sairastellessa en ole saanut hoidettua esikoisen asioita eikä ne todellakaan hyvältä näytä.
Mutta yritän olla huolestumatta, hänen mukaan kaikki loksahtaa vielä kohdalleen ... Ei kyllä ehkä niin miten me haluaisimme! Miten joku osaa olla niin huolestumatta tulevaisuudestaan? Tai tiedän että jossain syvällä sisimmässä miettii ja asiat vaivaavat, mutta päälle päin kaikki on "cool". Sen siitä saa kun on niin taivaanrannanmaalari ..."taiteellinen sieli" niin kuin täällä sanotaan.
"Äiti, ei kaikkien ole suunniteltu olevan maistereita tai lääkäreitä ... joidenkin pitää olla vaan tavallisia kotiäitejä tai tarjoilujoita tai mitä vaan. Kyllä tää tästä."
Että ei sitten huolestuta! ...
Mut jos jonain päivänä alkaa tulla kiukun katkuista tekstiä, niin lopettakaa lukeminen tai jatkakaa sitten kun asiat ovat rauhottuneet.

Nuorimmainen tokaisin eilen illalla ettei hänellä ole aikaa olla sairas!
"Mä syön luonnon omia vitamiineja, appelsiinejä ja omenoita ym ja katos, en ole kipee. Miks et sä syö? Et olis kipee!"
Siinä siis 13 vee viisastelee.
Mutta kun joka aamu puoli seitsemän pistän poskeen kaksi kiiwiä, jugurtin myslillä ja siemenillä. Ja töissä yön hedelmiä. Eli vika ei voi olla vitamiininpuuteessa.
Ja mies pistää parastaan ...
hän joka on ollut kaikkein sairas viime vuosina, on nykyään meistä kaikista tervein! Ja hyvähän se on:)
Siirtää vaan nojatuolinsa parin metrin päähän sohvasta jolla makaan ja piilottaa naamansa puseron sisään ettei vaan saisi tartuntaa ... mutta ne pöpot lentää kyllä tarpeeks kauas, jos haluavat. Ja sänkyyn on ilmestynyt ihme seinämyksiä, yrittäessäni halia miestä kahmin vain mieletöntä tyynykasaa!
Että näin meillä Kukkulalla!

8 kommenttia:

ohrakaski kirjoitti...

Tervehdys Sinulle. Olen uusi näillä blogisivuillasi. Olen lueskellut tarinoitasi läpi. En tosin ole vielä kahlannut koko historiaa läpi. Laitoin myös postia E-mailina.
En ole mikään lastenkasvatuksen expertti, mutta kolme lasta maailmalle onnistuneesti luotsanneena, olen itse noudattanut seuraavia sisäisiä ohjeita.

1.En ole koskaan yrittänyt olla viisaampi vain sen takia , että olen vanhempi.
2.Olen "aika" avoimesti kertonut, mitä kaikkea negatiivista on seurannut omista huonoista valinnoistani.
3.Jos olen ehdottomasti halunnut päästä päämäärään ohjailussa, olen syöttänyt vihjeet ja antanut heidän ikäänkuin itse keksiä asian jujun.
4. Olen myös kertonut niistä tyhmyyksistä mitä itse olen nuorena tehnyt, enkä ole niistä kovinkaan ylpeä.

Ehkä olen onnistunut tässä kasvatuksessa, tai sitten lapset ovat vain olleet minua huomattavasti älykkäämpiä ja antaneet minun ymmärtää olevani älykäs isä. Heh.
Joka tapauksessa, pikaista toipumista.
Tämä on ensimmäinen blogivastaukseni ylipäätään minnekkään, joten mitä vain voi mennä minun kohdallani pieleen.
Kevättä ja lämpimiä ilmoja odotellessa.
AW

Tuula kirjoitti...

Onpas teilla vuosi alkanutkin oikein kunnnolla sairastaessa! Huh. No, jospa nyt pidatte koko vuoden sairaudet ja loppuvuosi meneekin sitten terveitten kirjoissa.

Lapset, no jaa... Olen ollut nyt onnellinen kun molemmat pojat ovat suurinpiirtein jo omillaan. Kakkonenkin on yllattanyt minut positiivisesti monessa asiassa, vaikka hiuksia haroin monta kertaa hanen kanssaan viela vuosi sitten.

Mutta tammoisena vahan vanhempana aitina vahan kauhulla odotan nuorimman teini-ikaa...

Paranemisiin!

finkinja kirjoitti...

Tuula, näin tehdään ... jätetään nää sairastelut nyt alkuvuodella ja loppuvuos sit vaan nautiskellaa:)
Muistan kertoneesi pikkasen kakkosen menoista, kiva kuulla että hän on löytänyt sen oman paikan maailmassa .. kunpa meidänkin....

Ohrakaski,
kiva kun laitoit kommenttia ja että olet innostunut lukemaan postauksiani. Ja vielä että miespuolinen kommentoi ... harvoin:)
Hyviä neuvoja ja olen suurin piirtein itse samoilla linjoilla. Olen kertonut omista kommelluksista (joista en ole ollut kovin ylpeä) ja pystymme todella avoimesti puhumaan. Ja niistä negatiivisista seurauksista joita tulee, jos ei tee tiettyjä asoita tässä vaiheessa.
Mutta kun ei tunnu menevän pään sisälle ... tai sitten menee mutta mitään ei tapahdu.
Mutta ehkä se sitten on niin, että kommellusten kautta voittoon ....

Yaelian kirjoitti...

Teillä näkyy olevan sitä samaa flunssaa mitä minullakin,nyt pääsin sen kuumevaiheen ohi,onneksi,mutta yskä on jäljellä ja röörit tukossa.Paranemisiin teille siellä,toivottavasti pian menee ohi.Ja kyllä sunkin täytyy levätä, etenkin jos olo on huono.
Toivottavasti asiat selkeytyvät esikoisen kanssa,monilla voi tuossa iässä olla vaikeaa,ja jos saa nuoren ohjattua juuri silloin oikealle tielle,niin se on hyvä.*
Kappas vaan,miehesi nyt kaikkein tervein,mukava kuulla,kaiken sen sairastelun jälkeen..

bissecat kirjoitti...

Parentumisia kovasti teille!Meillä taas hautajaiset .Veikon serkku naispuolinen kuoli puolivuotta syöpädiaknoosista.Onneksi lapset jo isoja nuorin sai lakin viime kesänä.
Kyllä alkaa huomaamaan tuon kun lapset kasvaa huolet kasvaa,koulussa ja muutenkin .Ja sit tietty meilläkin koulussa kilpavarustelua vaatteissa ja puhelimissa ym..nyt kun ollaan työttöminä kumpikin vanhempi ei jaksa taistella.Miulla alkaa kurssi maanantaina yritän sen sempata läpi..Voimia kyllä tää tällästä harmaan kiven läpi menemistä on onneksi vähän tarttunut kuuluisaa suomi sisua.

Sirpa kirjoitti...

Pikaista tervehtymistä sinne kukkulalle!
Sain sikainfluenssapiikin torstaina ja minullakin meni päivän verran "sairastaessa". Vähän lentsuinen olo ja paikkoja särki.
Tänään taas elämä näyttää valoisalta, erityisesti ulkona on valoisaa kun lunta satelee ja maa on ihanan valkoinen.

finkinja kirjoitti...

Yaelian,
pikaista paranemista sinnekin:) Toivottavasti flunssasi menee pian ohi. Onks teil muuten lämmintä? Voisin lähettää näitä meidän talvikelejä sinne teille ja sieltä taas vastalahjaksi toivoa aurinkoa;)

Bisse,
voimia ja jaksamista teille kaikille!!! Kyl teitä nyt kans koetellaan, suomalaisella sisulla vaan eteenpäin;)
Tosi inhottavaa jos siellä kouluissa on kauhee kilpailu kenellä on mitäkin merkkiä vaatteet ja kännyt! Onhan sitä kyllä täälläkin, mutta onneks ollaan vielä vältytty siitä ... en tiedä johtuuko siitä, että ei olla suuremmassa kaupungissa vai mistä. Mutta ainakin tytöt ovat tyytyneet siihen kun olen sanonut ettei ole rahaa ja sillä siisti ... onneks kaveritkaan ei pistä pahaks jos nyt ei ole uusinta uutta kännyä;)

Sateenkaari kirjoitti...

Pikaista paranemista teille sinne kukkuloille.
Me olemme toistaiseksi saastytty flunssalta.(koputtaa puuta).
Oikeastaan se on tottakin,mita lapsesi sanoo,ettei kaikkien tarvitse olla maistereita taikka laakareita.ataoki sita lapselleen soisi sen kaikkein paremman.Mutta jokaiselle löytyy paikka varmasti tassa maailmassa.Toivotaan,etta myös se ainakin hiukkasen parempi sinunkin lapsellesi.
Halaus