lauantai 23. toukokuuta 2009

Likkojen päivä

Tänään olisi ollut varmaan järkevämpää viettää päivä rannalla eikä hikoilla kaupungilla turistien ja muiden shoppailijoiden joukossa. Kävelykadun mittari näytti keskipäivällä +29, mutta eihän kauppojen sisällä ollut kuuma vaan sopivan viileää vinguttaa pankkikorttia.
Shoppailu on joskus hyvää terapiaa eikä silloin tule liikaa ajateltua murheita ... paisti sitä, että rahaa menee. Mutta kun senkin asian työntää hieman sivummalle ajatuksista, niin mikäpäs siinä on tuhlaillessa. Mietitään niitä rahaongelmia sitten myöhemmin;)
Sain tytöt ihme ja kumman ihmisten aikoihin liikenteeseen ja hurautettiin bussilla kaupungille. Tarkoituksena oli ostaa vain muutama kesäpusero tytöille (palkkaan on vielä muutama viikko eikä tulevalla sairaslomalla tule täyttä palkkaa), mutta mukaan lähti pikkasen enemmän puseroita ja parit kengät. Korttiin tuli melkein reikä viilaamisesta, mutta kerrankos sitä törsätään ja eletään. Kyllä se veronpalautus tulee ja miehen eläkerahat ... ja syödää kaurapuuroa pari seuraavaa viikkoa:)
Kaikesta rahantuhlauksesta ja helteestä huolimatta oli mukava kierrellä kaupoissa ja istuskellä välillä kahvilla ihmisvilinässä.
~
Nuorimmainen heitti tänään talviturkin:)
Kiirehdittiin kaupungilta kotiin ja hän lähti ystävän kanssa loppupäiväksi rannalle. Meri on kuulemma tosi lämmintä (joku +22 astetta) ja ihmisiä on jo paljon rannoilla.
Esikoinen ja minä heittäydyttiin kotona omalle terassille ja nautittiin iltapäivän auringosta välillä suihkautellen letkulla vettä päälle:) Onneksi koira on tarkka vahti ja ilmoittaa heti, jos joku lähestyy porttia ... ei olisi ollut mukavaa jos joku olisi yllättänyt meidät makaamassa puolialastomina :D
~
Mies on luuhaillut ympäri Zagrebia eikä ole istunut kiltisti omalla osastolla!
Ollaan soiteltu koko päivä ja hän on vastaillut puhelimeen milloin mistäkin ... välillä seisoi hylkeiden edessä, parin tunnin kuluttua katseli miten muut söivät pizzaa (taisi kyllä itsekin ottaa pari palaa) ... D. perheineen kävi "pihistämässä" miehen sairaalasta ja kiertelivät eläintarhassa ja Maksimirin puistossa. Palauttivat miehen takaisin osastolle vasta vähän ennen iltapalaa:)
Mies olisi huomennakin menossa jonnekin, mutta D. sai hänet rauhoitettua ja pysymään sairaalassa. Meinataan meinaan kälyn kanssa yllättää mies menemällä huomenna hänen luo käymään! Tytöt jäävät kotiin kääntelemään koulukirjojen sivuja omalla terassilla ja me lähdetään ajaleen jo aamusta pääkaupunkia kohti ennen kuin aurinko alkaa porottaa aivan mielettömästi.
Mies luulee siskonsa tulevan sinne ehkä maanantaina ja minua odottaa vasta leikkauksen jälkeen tiistaina tai keksiviikkona. Mutta pakkohan mun on nähdä hänet ennen leikkausta!!!
Sitten voi rauhallisin mielin jättää hänet sairaalaväen käsiin:)
D. tulee olemaan maanantain sairaalaan yhteydessä koko ajan. Hän ystävä syöpälääkäri (kenen luona mies kävi viime syksynä kysymässä hänen mielipidettä) ottaa heti leikkauksen jälkeen yhtettä kirurgiin ja käy teholla katsomassa tilanteen. Eihän meitä sinne kuitenkaan päästettäis heti.
Enemmän mua pelottaakin miten miehen kroppa kestää tuon ison leikkauksen ja ne pari päivää leikkauksen jälkeen .... ja se ettei löydy etäispesäkkeitä!
MUTTA ... kaikki menee ihan hyvin ja leikkaus tulee onnistumaan!
~
Pienenä pyyntönä olisi kuitenkin, että lähetätte kuka minnekin pyynnön/ rukouksen/toivomuksen leikkauksen onnistumisesta ja että saisimme terveemmän miehen/isän pian kotiin.

25 kommenttia:

refanut kirjoitti...

Ennenvanhaan merimiehillä oli tapana lahjoittaa äidilleen tai vaimolleen kultainen rintakoru, jossa oli symbolit "usko, toivo, rakkaus (risti, ankkuri, sydän)". Niitä kaikkia voimavaroiksi, sitkeydeksi paljon. Ajatuksissa olette.

Tuula kirjoitti...

Kaikkea hyvaa!

anumorchy kirjoitti...

Minulla ei kovin kummoisia suhteita tuonne ylakertaan ole, mutta yritetaan kumminkin!!

Susadim kirjoitti...

Voimia koko perheelle!! Olette ajatuksissa.

Salviaseppele kirjoitti...

Täällä toivotaan yhdessä sinne kaikkea parasta!

Herttuanmäen elämää kirjoitti...

Kaikkea hyvää sinne. Muistan teitäkin.Ajatuksin.
Voimia!

Allu kirjoitti...

Rukoukset lähti yläkertaan. Alles wird gut!

Ritva kirjoitti...

Kaikkea hyvää teille! Olette ajatuksissani ja lähetän rukouksen yläkertaan.
Voimia ja iso halaus.

Marjut kirjoitti...

Minäkin olen hengessä mukana !! Kaikille isot halaukset.

ebrufin kirjoitti...

Allah size sabır versin!

mizyéna kirjoitti...

Paljon voimia ja kärsivällisyyttä. Toivotaan kaiken sujuvan hyvin!

Sateenkaari kirjoitti...

Paljon voimia koko perheelle.Luulen,etta laakarit ovat hyvin arvioineet myös leikkauksen jalkeisen ajan,ja miten paljon voimia siihen tarvitaan.
Lahetan rukouksen!

Sirokko kirjoitti...

Lämpimiä ajatuksia täältäkin!

Melkoista kilkatusta muuten nuo kirkonkellot, ei mitään vienoa kilahtelua niin kuin kuvittelin.

Jael kirjoitti...

Hyvä että näet hänet ennen leikkausta niin tulee parempi olo;ja tietysti pidetään peukkuja että kaikki menee hyvin!

Saara kirjoitti...

Sormet ja varpaat pystyssa! Lahetan sinne paljon hyvia ajatuksia, energiaa ja pikaista paranemista!

Anonyymi kirjoitti...

Voimahalit teille kaikille! Olemme täällä kädet ristissä ja toivomme vain kaikkea hyvää....Terveisiä K:lle Kaliksen porukalta

Jonna kirjoitti...

Kaikkea hyvaa!

eee kirjoitti...

Irja Kilpeläisen sanoin: Meillä kaikilla on henkiset pelastusliivit: Jos vain jaksamme rauhoittua, lakata pelkäämästä, nousemme pinnalle - ihan varmasti.

Elina Koivisto kirjoitti...

Rukouksin mukana!

"Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa." Fil.4:6-7

Anonyymi kirjoitti...

Missä on tahto siellä on tie!

Kaikkea parasta teille tahtoen!

- Mari -

Anonyymi kirjoitti...

Minun mieheltani leikattiin suusyopa 12v sitten. Muistan sen pelon ja ahdistuksen mita tunsin, rukoilin leikkauksen aikana kotona tuskissani. Mies sitten pikkuhiljaa toipui, sai sadehoitoja ja on hengissa.

Hetki kerrallaan vaikea aika ohi menee.
A.W.

Jaana kirjoitti...

Kaikkea hyvaa ja voimia teille kaikille!

mamãe kirjoitti...

Ootte ajatuksissa ja rukouksissa!

MaaMaa kirjoitti...

Usko, toivo, rakkaus.
Ne riittää.

Hyvä että vähän irrottelitte tyttöjen kanssa ja "panitte haisemaan" ostoksilla; kuten sanoit niin kerrankos sitä, vaikka sitten vähän joutuisikin kiristelemään vyötä toisaalla. Nauttia pitää saada silti välillä!

Voimia ja vilkutuksia!
Ja turvallista ajomatkaa pääkaupunkiin!

Nina kirjoitti...

Oikein paljon hyvää onnea matkaan leikkaukseen!
Kyllä kaikki hyvin menee, niin se pitää uskoa ja niin tulee käymään!

Hyviä uutisia odotellen; Nina