perjantai 28. marraskuuta 2008

Hermoja raastava perjantai!

Olen pureskellut kynteni;
kiertänyt taloa ympäri kymmeniä kertoja;
lähettänyt suojelusenkeleille, taivaan asukkaille, haltioille, kaikille mahdollisille hyvää onnea tuoville ja toiveiden toteuttajille miljoona pyyntöä;
palellut kylmästä;
istunut pilatespallolla takan edessä voimistellen;
roikkunut netissä;
käynyt kaupassa;
lukenut hermostuneena lehteä;
auttanut nuorimmaista joulukorttien teossa;
tuijottanut ikkunasta ulos sateeseen ....
kaikkea tuota odotellessa miestä kuvauksesta ...
ja se kesti!!
Mies tuli ja meni,
tällä kertaa töihin.
Eilen kuvattiin,
tänään kuvattiin päivällä ... parin tunnin ruokatauko jotta sisäelimistö toimisi paremmin,
uusi kuvaus
... ja maanantaina taas uudestaan aamulla aikaisin!!
Ja joutuu viemään kaikki mahdolliset aikaisemmat tulokset ja kuvat mukanaan.
Olen aina sanonut, että mies on erikoinen
mutta tää menee jo liian pitkälle,
ei edes lääkäri saa selvää miehen sisäelimistä!!
Tämä lääkäri ei osaa sanoa selvästi onko se syöpä vai mikä siellä sisällä vaivaa!
Mä haluun jotain selvää tähän asiaan!!!!
~~~
Otin lasillisen punaviintä,
nyt posket punottaa ja olo on raukeampi.
Matkin "High School Musical 2" tanssijoita ja nuorimmainen kommentoi: "Mama, mä pelästyin!" Eli ei ole mamasta enää tanssijaksi;)
Oli takoitus tänään siivota ja laittaa paikkoja kuntoon, mutta en saanut itsestäni sitä aikaiseksi.
Huomenna pitää ottaa niskasta kiinni ja uhmata sadetta ... kynttilätlyhdyt ulos, ulko-oveen pitäisi saada joulukranssi, kyntteliköt ikkunalaudoille ja adventtikynttelikkö pöydälle.
Joulunodotusta ja joululauluja:)
Mies saa sätkyn, mutta joulu on tulossa :)
Yritän olla aktiivisempi blogimaailmassa ja postailla muutaman haasteen joihin on jäänyt vastaamatta viime päivinä.

17 kommenttia:

ebrufin kirjoitti...

Kylla tuo kaikki on varmasti raskasta...epatietoisuus, odottelu, hoidot ja pelkokin:( Mina hyppisin seinille, eika itkusta varmaan tulisi loppua. Jaksamista, positiivisuutta...kaikkea sellaista on ehka typeraa toivottaa...halituksen heitan, ja Allah korusun...

finkinja kirjoitti...

Ebrufin,
kiitti haleista;)

Yaelian kirjoitti...

Toivotan kovasti voimia sinne jaksamiseen, olisin itse aivan hermoraunio tuossa tilanteessa. Pidän peukkuja että kaikki selviää pian.Ja haleja täältäkin.

Jonna kirjoitti...

Voi kun tuo nyt venyy, mutta parempi että tutkivat kunnolla. Tiedätte sitten varmuudella mikä on vaivan nimi.

Susa kirjoitti...

Tuollainen odottelu ja epatietoisuus on kylla todella stressaavaa.
Iso hali taalta.

sateenkaari kirjoitti...

sita ei koskaan ymmarra,miten vaikea tuollainen paiva voi olla,ennenkuin se on omalla kohdalla.yhdyn ebrulin sanoihin ALLAH KORUSUN!

Anonyymi kirjoitti...

Paljon positiivisia ajatuksia sinulle sinne! Iso halaus.

Tuula

Susanne kirjoitti...

Iso halaus täältä.

Anne kirjoitti...

Onpas kumma juttu! Jotenkin sitä olettaa, että nykylääketieteen keinoin saataisiin tuollaiset nopeasti selville.

Jaksamisia!!! (((hali)))

MaaMaa kirjoitti...

No johan se kestaa! Todella rassaavaa, ja varmasti vaikea keskittya oikein mihinkaan.
Joulujuttujen jarjestely varmaan saa mielen vahan pois noista asioista, toivottavasti. Siita vaan laittamaan koristeita ja laulamaan joululauluja! :) Ja tanssi pois vaikka kuinka saikyttaisi jalkikasvua! :DD
Isot halit taalta Dublinista kanssa!

finkinja kirjoitti...

MaaMaa, mulla on kuulemma ihan vanhanaikainen tapa tanssia ...vaikka on sitä tullut opeteltua :D Nuorimmainen taitaa nämä nykyajan hiphopit ym, mä pysyn perinteisissä tyyleissä :D

Olette kaikki ihania kun jaksatte "kuunnella" mun valituksia ja voivotuksia ja olla mukana! Isot halit teille kaikille.

Alusta astihan miehen juttu on ollut esimerkkitapaus ...sellainen mitä ei tapahdu kuin kerran parissakymmenessä vuodessa! Sen takia on ihan outo;) Meidän sairaalassa ei ole kai näiden lääkäreiden aikana ollut yhtään tapausta ja Zagrebissakin olivat hieman suu ammolla. Tämä lääkäri tahtoo nyt olla ihan varma ennen kuin kirjoittaa mustaa valkoiselle eli antaa oman mielipiteen. Jatkotoimenpiteethän riippuu paljon tuosta lausunnosta. Mutta pidetään peukkuja, että oli mitä oli niin se saadaan hoidettua tai pidettyä aloillaa!

mamãe kirjoitti...

Ma tulin tanne siina toivossa, etta olis jo jotain tuloksia kerrottavana... Tosi kurjaa kun kestaa niin kauan! Tsemppia, virtuaalihaleja ja trooppisia auringonsateita sinne. Hauskaa joulukoristelua!

elsi kirjoitti...

Mä käyn kanssa kurkkimassa. Kyllä voit olla vakuuttunut että hengessä ollaan mukana ja kaikki sormet ja varpaatkin ristissä täällä kuljetaan...

Karkki kirjoitti...

Nyt se koettelee urakalla.. Me eletään koko perhe täällä teidän mukana ja pidetään kädet ristissä, koko ajan! Iso halaus ja paljon paljon voimia!!

Susa kirjoitti...

Sulle on haaste blogissani :)

finkinja kirjoitti...

Susa,
kiitti haasteesta, liitän sen tänne myöhemmin;)

Mamae/Karkki/Elsi:
kiitos! Kestää ja kestää eikä sille voi mitään... kyllä kai tämä tästä:/

Marjut kirjoitti...

Isot halitukst minultakin !