sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Kolodvor

Aamulla oli sellainen olo, että meidän talo on jonkinlainen asema ja mä siellä päivystän! Sunnuntaiaamu ja kello kahdeksan soi puhelin: miehen serkku oli lähdössä kotiin (oli yöpynyt poikansa kanssa anoppilassa, olivat työmatkalla) ja halusi tulla hyvästeleen. Siis ei mulla ole mitään serkkua vastaan, oikein mukava puhelias mies ... mutta sunnuntaiaamuna noin aikaisin en yleensä ole kovin virkeä tai valmis ottamaan avosylin vastaan sukulaisia. No kaks reipasta miestä menee tuossa sivussa ... ja onhan ne nähneet mut ennenkin pyjamassa ja aamunraikkaana:)
Serkku tuli, perässään poikansa ja ... appi ... ja anoppi! Mä keitin kylmän rauhallisesti pyjamassa kaurapuuroa miehelle enkä edes tarjonnut porukalle kaffeeta ... me ei meinaan juoda aamulla kahvia kotosalla;) Tyhjentelin pesukoneita, järkkäilin paikkoja ja kuuntelin vain heidän höpötyksiä ... ei sitä jaksa aamulla paljon puhua ... en ainakaan minä.
No pikavieraat lähtivät ja heidän perässä appivanhemmat. Hyvä, päästään mekin valmistautumaan kahville, kirkkoon ja kauppaan;)
DING DONG ... ovikello soi (siis sen pitää olla joku melko vieras kun soittaa ihan ovikelloa)!!! Kuka h..... siellä taas on? Mä juoksi puolialastomana kiireesti kylppäriin piiloon ja mies ovelle. No sehän oli naapurin setä joka ohi kulkiessaan tuli vaan moikkaamaan ja sopimaan miehen kanssa ensi viikon hommista. Harmiton setä hänkin, mutta mä jouduin oleen vessassa piilossa sen aikaa kun setä vetäs alas rakijaryypyn ja vaihtoi tärkeimmät kuulumiset.
Vihdoin ja viimein päästiin liikkeelle ja rauhassa nauttimaan kauniista sunnuntaiaamusta terassille ison kahvikupin ja sanomalehtien kera.
Hoidettiin kahvit, kirkot ja kaupat ja kotiin ruan laittoon.
Just kun aloin laittaan ruokaa, käly tööttäs auton torvella (ihme tapa tööttäillä vaan eikä tulla ovelle, meidän pitäis aina juosta hänen luo ja kysyä mitä tarttee - äärrrggg!) ja tuli hakeen kävelysauvoja. Omat oli anoppilassa eikä halunnut mennä sinne metsään mennessään.
Iltapäivä olikin sitten jo rauhallisempaa, ei yllätysvieraita tai sukulaisvisiittejä.
~~~
Vieraista puheen ollen - meillä oli eilen suomalaissveitsiläisiä vieraita:) Kotimatkallaan Krkin saarelta kohti Sveitsiä meitä tuli moikkaan kommenttiloorasta tuttu E:) Oli todella mukava tavata ihan nenäkkäin. Näyttelin heille meidän kylää, istuttiin kahvilla, E:n mies auttoi anoppilassa puiden hakkuussa, syötiin meillä (toivottavasti sapuska kelpas), puhua pälpätettiin ... ja kävi ilmi, että ollaan "melkein naapureita" Suomessa! Kyllä maailma on pieni!!! Ja miten ihana tavata ja oppia tuntemaan uusia ihmisiä:) Tervetuloa E uudestaan ... ja kaikki muutkin jotka tänne päin eksyvät!

18 kommenttia:

anumorchy kirjoitti...

Varo vaan, minulla on ollut Kroatian matka pitkaan suunnitteilla (niin kuin kylla aika monta muutakin kohdetta).

finkinja kirjoitti...

Anumorchy, tänne vaan ja saa meille tulla käymään kunhan ilmoitat etukäteen etkä tule sunnuntaiaamuna anivarhain ;D

mizyéna kirjoitti...

On kyllä ihanaa miten blogien kautta minäkin olen saanut ihan oikeita ystäviä ja nähty livenäkin. :)

Mukavaa uutta viikkoa teille!

Anonyymi kirjoitti...

Jep, on vieraita ja vieraita. Yllärit pyhäaamuna ei tunnu oikein kivoilta. Eikä oikein muulloinkaan, ellei ole tosi hyviä ystäviä tai muuten 'helppoja'.

Anonyymi kirjoitti...

Voisin minäkin piipahtaa teillä rakijaryypyllä joku aamu;)
Minä lorvin pyjamassa pitkälle aamuun, varsinkin nyt lomalla. Onneksi ei ole tullut yllärivieraita vielä kovin aikaisin.

Anonyymi kirjoitti...

Pitää se tähänkin laittaa puumerkkinsä. Hunajaraki ryyppy maistuu yhä suussani. Kun minulta kysyttiin otanko minäkin hörpyn sanoin että HEI olen suomalainen ;o)
Oli oikeasti ihana tavat ja sapuska maistui kyllä , sen voimin ( ja sen kahvin ) ajoimme pitkälti italian puolelle sinä päivänä.
Seuraavan kerran meillä .

Anonyymi kirjoitti...

Vai melkein naapureita olette... meitä on siis enemmänkin... ;D ;D

No nyt tiedät, mitä mun elämä on joka päivä. Mä piileksin vähän väliä ei-toivottujen yllätysvieraitten takia. Heitä on kaikenmaailman puoliviralliset tyypit, jotka tulevat tapaamaan miestäni työasioissa. Tai sukulaiset, naapurit, eläinlääkäri ("käviskö karjan rokottaminen nyt?" Joo ei käy...). Koko ajan ovikello soi tai vielä pahempaa, tullaan vaan keittiöön. Viime viikolla veitsenterottaja oli ovella just kun olin lähdössä asioille kaupungille. Sanoin, että miksei ikinä voi sopia mitään AIKAA, aina tullaan yllättäen ja pitäs tosta noin vaan olla siinä kaikki veitset ja sakset esillä... se ukkeli katsoi mua ku marsilaista. Varmaan ajatteli, että mikähän tuotakin vaivaa, tottakai tullaan ovelle ilmoittamatta, sehän on maan tapa ;D ;D

Eli kirjoituksesi osui mua suoraan sydämeen, kiitos siitä, piristit aamuani ;)

Anonyymi kirjoitti...

Utelo elsi kyselee missä maan kolkassa asutkaan sinä minna?
Täällä sveitsissä nuo veitsen teroittajat ( roma kulkijoita) kyllä kulkevat ilmoittamatta mutteivät sentään sisään tule ;o)

Anonyymi kirjoitti...

Tuttua mutta vaan Suomessa.

Meille ei nyt paase portista sisalle, vartijat soittavat ja kysyvat. Ihanaa!Ihanaa! Voin olla pyjamassani vaikka koko paivan! Paitsi et mun taytyy ulkoiluttaa koiria....

Anonyymi kirjoitti...

Elsi, Deutschland....ja Suomessa itäsuomalainen pieni kirkonkylä rajan tuntumassa;)

finkinja kirjoitti...

Marita, on se kyllä jännää ajatella että on tuttuja niin ympäri maailmaa;)

Sirokko, jotenkin musta on alkanut tulla "arka" noille yllärivieraille tai sukulaisille jotka eivät soita edes ovikelloa tullessaan:/

Marjut; tänne vaan:)Lomallahan saa ottaa iisisti!

Elsi, se rakijapullo jäi tänne!! Tuletko hakemaan??? Oli meinaan tarkoitus laittaa se teille matkaevääks. Olisittekohan päässeet perille sen voimin?;D
Selvä juttu, teillä sitten ens kerralla;)


Minna, ei meillä sentään (onneksi) veitsenterottajia tule, mutta kaikkia muita kyllä;D (Miten muuten teroitat Fiskarsin keltaiset sakset?)
Aina ne miehen tutut tulee meille kun ollaan johonkin lähössä tai sitten mä täällä todellakin hypin puolialastomana .... ei kivaa!!
Hyvä että onnistuin piristään päiväsi:)

Kirsi, meillä on suunnitelmissa laittaa portti parkkipaikallekin ja sit laitetaan "parlafon" tonne molemmille porteille. Pidän portit kiinni oikein kiusallanikin .... ai mut sit ne alkaa soittaa ihan turhaan sitä ovikelloa:/


Elsi ja Minna, samalla suunnalta ollaan kaikki ;D

Anonyymi kirjoitti...

Oukey minna:o)
Saksassakin syödään heisse marroni. Toreilla paahtavat niitä nyt syksyllä. :o) Tai muuten vaan tien varsilla.
Esskastanien nimellä kaupasta hedelmä hyllyiltä.
Maailma eikun pienenee .
Juu pidä se raki kylmänä suometar :o)

finkinja kirjoitti...

Elsi, :)

Jonna kirjoitti...

Minulla on korkea puinen portti jota en aikaisin avaa ; ) enkä varsinkaan jos sieltä ei huikita nimen kanssa. Koira on siitä hyvä juttu että vieraat ei porttia avaa ja kurkista sisään (vaikka Koira haukkuisikin talon sisällä, tutut uskaltaa ovelle asti. Tosin tietävät että ei kannata kauhean aikaisin koputella

Anonyymi kirjoitti...

Finkinja, no sitähän mä innostuin että saisin kolmet Fiskarsin sakset teräviksi taas! Se ukkeli sopi mun kanssa "ajan", ei nyt sentään kellonaikaa mainittu eikä päivääkään, mutta viikon keskivaiheilla sanoi olevansa meidän kulmilla taas. Eli huomenna, keskiviikkona ja torstaina pidän saksia valmiina eteisessä oottamassa teroittajasetää enkä kiukustu tällä kertaa ;D ;D

finkinja kirjoitti...

Jonna, meidän koira haukkuu jos joku tulee lähelle pikkuporttia, yleensä ketkä tulevat tuntevat koiran ja tulevat sisälle pihaan. Tuntemattomat saattavat jäädä huuteleen tuonne tielle;)

Minna, mä tuon mun sakset sinne sulle nyt jonain päivänä;D

Anonyymi kirjoitti...

Voitko ottaa sitten mun sakset tästä matkan varrelta mukaan ;)

Inkivääri kirjoitti...

Teillähän on ollut varsinainen trafiikki:)