tiistai 26. elokuuta 2008

Elokuun viimeisellä viikolla

Nuorimmainen kävelee kärsimättömänä ympäri taloa ja odottaa isovanhempia ... lupasivat tulla hakemaan uimaan. Heidän pitää mennä ensin vaan hautajaisiin. Kyllä on kärsimätön neiti!!! Hermostuttaa kohta koko muun väen.

Katolta keikkuu peltiseppä vai millä nimellä kutsutaan setää joka laittaa rännejä ja katon peltejä. Lupautui tekemään pari pientä hommaa ohimennen ilmaiseksi. Vielä on sellaisiakin "maistoreita".
Ennätin juuri ennen hänen tuloa laitta biksut päälle, meinasin mennä pihalle kerään roskat altaasta ja nautiskeleen auringosta. Nyt sitten istunkin sisällä ja odotan hänen pois menoa:/

Esikoinen on toista päivää harjoittelussa tässä omalla kylällä. Työmatka ei ole enää niin pitkä kuin viime vuonna. Silloin matkusti yli 15 kilometriä kaupungin toiselle puolelle. Nyt hilppasee parissa minuutissa:) Ensimmäinen päivä taisi mennä ihan mukavasti, nana ja täti kävivät tietysti heti "kontrollissa". Itse en kehtaa mennä ennen kuin oppii talon tavoilla ... vaikka hiuskuontalo kaipaa jo trimmausta.

Viikonloppu tuli ja meni taas vaudilla. Perjantaina tuli miehen serkkutyttö perheineen. Yöpyivät anopilla vaikka meilläkin olisi ollut tilaa. Mutta anoppi ja appi olisivat saattaneet suuttua, jos olisivat olleet koko ajan meillä. Ensimmäisenä iltana nuorimmainen ja serkun tyttö (saman ikäinen kuin meidän neiti) katselivat ujoina toisiaan sohvan nurkilta, mutta lauantaina olivat jo erottamattomat:) Nukkuivat yhdessä ja meidän neiti olis jo menossa talvella heidän luo Saksaan. "Yes" edes toinen haluaa vapauttaa vanhempansa muutamaksi päiväksi ja kokeilla omia siipiä!!!!!!!

Enää kaksi aikaista aamuherätystä tällä erää *peukutus* Perjantaina saan nukkua tunnin kauemmin .... jos osaan enää nukkua niin pitkään;) Urani pomona loppuu torstaina ja palaan taas raatamaan ja juoksemaan pää kolmantena jalkana.
Saimme harjoitella tänään töissä estejuoksua :D Päiväkotia rempataan (talo valmistui kaksi vuotta sitten, mutta on tehty todella kiireellä ja huonosti. Lattiat ym meni heti lommoille ja katto vuosi joka sateella) ja lattiat on revitty auki. Raksasedät laittoivat esteitä oviaukkoihin jotteivat vanhemmat juoksisi edes takaisin käytävillä. Mutta pitihän meidän siellä kulkea. Siinä sitten hypittiin työkaverin kanssa hameenhelmat korvissa, taisi olla sedillä hauskaa meidän kiroillessa!
Koko talon rakennuksesta ja uudelleen remppauksesta saisi kirjoitettua pitkän tarinan!!!!! Rakennusvaiheessa nuoret (nippanappa täysi-ikäiset) raksamiehet taisivat katsella enemmän koulun teinityttöjä kuin napautella nauloja sinne mihin piti. Talvella ylimmäisen kerroksen lattiat olivat täynnä veden pitäviä purkkeja ja purnukoita ja keittiössä vedet valuivat ilmastointiputkia pitkin arkistointimapeille. Tädit taisivat heti alkuun hyppiä liikaa innostuksesta (tai sitten lattioiden kestävyys oli mitoitettu lasten painon mukaan), kun lattiat alkoivat aaltoilla kummasti. Heinäkuussa raksasedät tuliva repimään lattiat auki yläkerrassa ja sitten ..... hävisivät kuin tuhka tuulee kuukaudeksi :O Hommat kesken, kaikki seis, sedät lähti lomille!!!! Tapahtuuko tälläistä muualla maailmassa????? Onneksi päiviksellä on kesäkuukausina huomattavasti vähemmän lapsia ja mahtuivat alakerran huoneisiin kaikki. Mutta kun alhaallakin piti uudistaa lattiat! Kaksi viikkoa sitten sedät palasivat levänneinä ja valmiina uusiin urakoihin. Aukasivat alakerran lattiat (yläkerrassa joten kuten valmista) ja taas hävisivät pariksi päiväksi!!!! Nyt sitten kiireellä yritetään saada hommat valmiiksi ennen kuin valtava lapsilaula ryntää taloon. Ja kuulemma ensi vuonna pitää laittaa laattalattia keittiön edustalle *äähhhh* Jos olisin talon johtaja, niin olisi iskenyt jo monta kertaa nyrkkiä pöytää! Mutta onneksi en ole;) Ei tarvitse vaivata päätä tullaisilla asioilla vaan hoidan omat hommat pois, suljen oven perässäni ja jätän työasiat sinne *jep*

Eilen illalla olimme miehen kanssa "tour de kauppakeskukset". Tarkoituksenani oli mennä ostamaan tytöille vihkoja/kyniä/värejä ym tilpehööriä ja kotiin pesuaineita ym. Mies halusi tarkistaa Pevecin ja Metron rakennustavarahyllyt saman tien ... näissä kaupoissa kun on vaikka mitä tarjolla;)
Melkein vedin hihasta rakennusosastolla ja elektroniikkaosastolla aloin jo uhkailla selibaatilla, jos ei irrottaudu koneista. Välillä mies hävisi näkyvistä ja soittelin kännyllä perään! Kahden kaupan jälkeen olimme nuorimmaisen kanssa onnistuneet ostamaan tarvittavat vihot eikä mieskään ollut tuhlannut rahaa muuhun kuin tosi hyvän näkösiin sortseihin! Koneet saivat jäädä tällä kertaa hyllyjen koristeiksi;)
Piti mennä vielä kolmanteen kauppaan pesuaineostokseille, koska edellä mainituissa oli tarjolla vain jättipakkauksia.
Useamman tunnin kierroksen jälkeen römähdin väsyneenä sohvalle ja siihen meinasin jäädä. Puoli unessa kömmin omaan sänkyyn enkä edes tiedä millon muut menivät yöpuulle:)

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heh, minua aina naurattaa nämä remonttireiskat, täällä ei itkulle tulisi loppua joten parempi nauraa. Mutta näitä muuten löytyy Suomestakin, mikä oli nimulle suuri yllätys..

Anonyymi kirjoitti...

Juu eiköhän näitä remonttireiskoja ole joka maassa. Olen vaan seurannut meidän koulun laajennuksen edistymistä, välillä siellä ei todella tapahdu mitään. Nyt sitten siellä nakutetaan kun koulut alkoivat:) Täällä aloitetaan yleensä näitten pikkuteiden korjaus silloin kun koulut alkaa ja bussin pitäisi päästä kulkemaan ajoissa ja kun maanviljelöillä on juuri kiireisimmät heinäntekohommat menossa;)

Hyvää loppuviikkoa.

finkinja kirjoitti...

Sirokko, täällä ei kyllä kanssa tiedä välillä nauraisko vai itkisikö:) Suomeen on kuulemma levinnyt tämä ilmiö viime aikoina;)

Marjut, on se kumma että pitää alkaa hommiin silloin kun on sesonki tai koulut alkaa ym. Sit hirveellä kiireellä yritetään tehdä hommat ja vielä hutiloiden!