Niskajäykkyyttä ailahtelevissa oloissa

Runosuoneni on kuivunut, ei meinaa tulla minkäänlaista tekstiä.

Arkihuolet ja muut mietiskelyt on vieneet todella keskittymiskyvyn.

Netti on jatkuvasti auki, mutta vain kevyeen keskusteluun naamakirjan tai skypen kautta.

Tammikuu on vierähtänyt vaihtelevissa merkeissä, jotkut päivät ovat ihania ja elää täynnä. Jo seuraavana päivän tuntuu maa taas putoavan jalkojen alta ja kaikki kääntyy ylösalaisin.

Koululaisilla alkoi koulu ja toisilla se menee erittäin hyvin ja toiset joutuu kaikin mahdollisimmin keinoin rämpiä eteenpäin.

Yrität auttaa minkä voit, mutta et voi tehdä toisen eteen kaikkea ... pakko antaa itse oppia erehdyksen kautta!

Onnistuin aloittamaan kuntoilun pari viikkoa sitten ja olin todella tyytyväinen alkuun.

Ja sitten viime lauantaina niska alkoi jumittua ja se ärtyikin niin pahaksi, että jouduin piikkikuurille!

Maanantaina pinnistelin todella kipeällä niskalla töissä, mutta ennen nukkumaan menoa oli pakko ajaa alas ensiapuun kipupiikille. Tiistain olinkin sitten sairaslomalla kotona lepäillen ja kävin omalla lääkärillä taas saamassa satsin.

Loppuviikon olin töissä niskat kipeinä ja jumissa, nielin kipulääkkeitä (inhoan niiden ottamista) ja rasvailin niskaa ... eikä mikään auttanut.

Eilen oli pakko mennä kesken työpäivän omalle lääkärille ottamaan taas uuden satsin piikkejä ja nyt viikonloppuna juoksen päivystävelle piikitettäväksi.

Tänään on ollut jo hieman parempi olo, mutta olen yrittänyt ottaa tosi rennosti.

Tein listan tytöille mitä heidän on tehtävä ja hienosti hoitivat ne pakolliset siivoukset:)

Mutta kun en osaa olla hermoilematta ja pysyä paikoillaan, jos joku ei mene niin kuin pitää tai paikat on sotkussa .... (meillähän ei kyllä ole ikinä ihan siistiä). Viikonlopuille jää aina niin paljon tekemistä ja tuntuu ettei nämä kaksi päivää riitä hommille ja vielä levolle!

Kesken arkihuolia alkoivat karnevaalitkin. Antonin päivänä puhallettiin taas torveen ja kaupungin avaimet luovutettiin karnevaaliporukoille:)

Seuraavat viisi viikkoa joka puolella tapahtuu ... tansseja, karnevaaliralleja, kuulalaakerikelkkailuja, hulinaa, vilinää ... mitä kuka haluaa. Asu on vapaa ja mieli villi!

Tänään oli tarkoitus mennä miehen kanssa Kukkulan kunnantalolle tansseihin, mutta mites tällä niskalla tanssii!! Eikä ole oikein mitään asuakaan, ilman naamiasasua tuntee olonsa todella orvoksi muun porukan keskellä.

Tammikuun alussa maa sai uuden presidentin!

(Eikä karnevaalien avajaisissa unohdettu mainita tuleevaa pressaa ja hänen joukkoaan :) Eikä tietenkään muitakaan edellisen vuoden tapahtumia.)

Vaalien kakkososaan jäi kilpailemaan kaksi aikaisemmin saman puolueen kannattaajaa, mutta täysin erilaiset edustajat. Toinen on hienosanainen ja akateeminen ja toinen "kansanmies" ja päästää suustaan heti sen mitä mieleen tulee. Ja tietenkin kulttuuri ja hienosanaisuus voitti! Kansa ei ollutkaan suorasukaisen, ei-edustuskelpoisen miehen kannalla vaan halutaan lähettää Eurooppaan meitä edustamaan mies joka osaa valita sanansa ja esiintyä ... kai ....

Itse en ollut kummankaan kannalla alkuvaaleissa, mutta toinen oli valittava ... ehkä nyt sitten mennään kovaa vauhtia kohti EU:ta ja saadaan korruptio aisoihin.

Saas nähdä mitä seuraavat viisi vuotta todella tuovat tullessaa!