tiistai 1. joulukuuta 2009

Hei rouva!


Eilen sain itseni liikkeelle vaikka ilma olikin mitä surkein. Tai ilmahan on ollut surkea jo koko syksyn, ei kannata enää odottaa niitä ihania aurinkoisia talvipäivä ulkoilua varten.
Koiran jätin suosiolla kotiin, koska minähän sen joutuisin kuitenkin pesemään reissun jälkeen.
Menen yleensä aina yksin lenkille, miehellä on aina jotain muuta tekemistä tai kaveria ei meinaa saada liikkeelle juuri silloin kun itse olen menossa.
Eikä minua haittaa tuolla metsässä yksin liikkuminen, eniten siellä kannattaa melkein varoa irti päässyttä hevosta tai aamutuimaan villisikoja;)
Eilen alko kuitenkin taas mietityttään kannattaako siellä nyt ihan välttämättä juoksennella puolihämärässä ja sateessa ilman kaveria ....

Olin päässyt noin puoleen väliin tavallista lenkkiä ja kuulin jonkun askeleet takaa. Eihän siinä mitään ihmeellistä ole, siihen aikaan töiden jälkeen on joskus melko vilkastakin. Normaaliin tapaan ajattelin vain tervehtiä ystävällisesti ohikulkijaa ja samalla etsin kännyä taskusta vastatakseni siskon viestiin.


- No missäs teidän seura tänään on?
Tuntematon, urheilullinen herrasmies kyseli naureskellen ....
- Päätin lähteä edellä pienelle happihyppelylle töiden jälkeen, mies ja koira tulevat tuolta perästä pikapuoliin ...
- Eikös rouvalle kelpaisi lenkkiseura?
-En mene kovin kauas, ihan pieni pikalenkki ja tehän näytätte menevän paljon nopeammin.
- No olisihan se mukava rouvan kanssa lenkkeillä, voinhan minä vähän hiljentää tahtia.
-Menkää te vaan nopeemmin, jään odottelemaan miestä ....

En muista ikinä nähneeni tuota miestä metsätiellä, yleensä siellä ulkoilee aina samat ihmiset. Samaan aikaan miehen kanssa jutellessa olin ottanut kännyn vaivihkaan käteen, parempi sen olla esillä kaiken varalla ... voin vaikka heittää sen miehen päähän :D
No mies meni menojaan ja jätti minut omaan rauhaan. Aloin kuitenkin miettimään niitä paikallisten varoitteluja ja ihmettelyjä siitä, että menen yksin metsään. Ei kuulemma sais naishenkilö mennä yksin, siellä saattaa tapahtua vaikka mitä .....

5 kommenttia:

SaaraBee kirjoitti...

Nyt kyllä jätät nuo yksin lenkkeilyt, ettei vain mitään satu. Mistäs sitä tietää mikä tuokin tapaus oli. Ota edes koira mukaan!

Jael kirjoitti...

Komppaan Vihreäniittyä;koira varmaankin olisi hyvä olla messissä.

Allu kirjoitti...

Huh, olisin varmaan pelästynyt. Mä ottaisin kanssa kännykän käteen, jotenkin siitä tulee turvallisempi olo.

MaaMaa kirjoitti...

Mäki oisin pelästynyt, vaikka voihan se olla että ihan harmiton tuo mies oli.... but better to be safe than sorry... Hyvä, että sanoit miehen ja koiran olevan tulossa ihan perässä.

Ei kai sitä nykymaailmassa voi sanoa olevansa missään täysin turvassa... Ja silti pitää uskaltaa nautiskella ja olla.

Mä varmaan jatkaisin yksin lenkkeilyä, jos kaveria ei just siihen hätään löydy kun itse haluaa/voi lähteä. Mutta ota edes koira mukaan ja pidä se kännykkä esillä, kaiken varalta. Mulla se on aina kädessä jos yksin liikun pimeässä, keskellä kaupunkiakin.

finkinja kirjoitti...

Kävin taas lenkillä (ja koira oli mukana) eikä vastaan tullut kuin tuttu nunna:)
Ihmeen hiljaista tosiaan oli vaikka oli kaunis ja kylmä ilma. Känny mulla on tosiaan aina mukana, oikeestaan sen takia et voi joskus rauhassa jutella, mut tietenkin kaiken varalle.