sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Ilotulitusta ja sadetta

Viikonloppu on mennyt sateisissa merkeissä. Sen verran oli kuivaa eilen, että ennätin heittää matot ulos ja tehdä pikasiivouksen. Kauhea lista tehtävistä hommista on jääkaapin ovessa teipattuna, mutta eihän niistä puoliakaan ole saanut tehtyä.

Eilen illalla meinasin tippua tuolilta, kun kello kuudelta alkoi talon yläpuolella paukkua :O Olin aivan unohtanut, että silloin on ilotulistus. Meidän kylän pappi juhli tänä viikonloppuna 30 vuotta täällä meidän seurakunnassa. Aikamoisen pitkä aika papille olla yhdessä seurakunnassa noin pitkän aikaan. Ehkä katolisista papeista on yleensä jonkinlainen huono kuva, mutta meidän pappi on mielestäni "aivan paikalla". Kolmeenkymmeneen vuoteen on mahtunut vaikka mitä .... tuhansia kasteita, vihkimisiä, hautajaisia ... On vihkinyt appivanhemmat, kastanut miehen, vihkinyt meidät, kastanut meidän tytöt, antanut ensimmäiset ehtoolliset .... aina valmiina auttamaan seurakuntalaisia ja ehkä joskus hieman liiankin kärkkäästi tuonut esille oman poliittisen mielipiteensä, mutta se on mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Lapset ovat aina tervetulleita kirkkoon ja aivan alttarin eteen istumaan ja jokaiselle riittää taskusta tikkareita tai suklaata.

Tänään aamupäivällä käytiin miehen kanssa messussa ja sen jälkeen seurakuntasalilla juhlimassa. Tarjolla oli heti snapseja, pöytä täynnä suolaisia ja makeita herkkuja ja viiniä pullotolkulla:) Eikä juhlat olleet mitenkään hiljaiset, haitari soi ja laulu raikui ja kovaa:) Me lähdettiin kesken juhlia pois, kun piti vielä kokkailla kotona ja tehdä muut hommat. Eräs nunna kyseli ovella tyttöjen ja serkkupojan perään ja kun eivät olleet mukana antoi kaksi pizzaa lapsille etteivät kuole nälkään ennen kuin ruoka ennättää pöytään :) Loppupäivän olen ollut aivan tokkurassa ... ehkä pari lasillista punaviintä aamupäivällä on liikaa mulle;) Sain sentään kanan paistettua ja sitten ollaankin löhöilty kaikki telkkarin edessä paikkoja vaihdelle.

6 kommenttia:

Vihreatniityt kirjoitti...

Siellähän juhlitiin oikein kunnolla.
Mitenkähän tulevaisuudessa riittää katolisia pappeja? Ei taida olla nuorten miesten toiveammatti.

Elina Koivisto kirjoitti...

Kuulostaa kyllä ihanalta, että on tuollainen aito kyläpappi. Suomalaisena kaupunkilaispappina välillä häiritsee se, että yleensä tapaa seurakuntalaisia vain kerran jossain toimituksessa. Varsinkin nyt kun asun eri kaupungissa kuin missä olen töissä harmittelen sitä, ettei ole enemmän luontevia kontakteja seurakuntalaisiin. Mutta kaikkea ei voi saada...

finkinja kirjoitti...

Vihreätniityt,
en tiedä onko täällä vielä niin huono tilanne noista papeista ... juttua on kyllä ollut, mutta aina niitä poikia riittää "oppeihin".

Elina,
niin minusta olisi vaikeaa kuvitella Suomessa tälläistä pappia, itse kun olen asunut kanssa kaupungissa niin seurakunnan pappi jäi todella kaukaiseksi. Täällä me juodaan aamupäiväkaffeet kahvilassa papin kanssa ja muistaa pysäyttää aina ohi kulkiessa ja kysyä miehen vointia;)

elsi kirjoitti...

Mahtava Pappi. Mutta ... eihän sun mies VOI olla ollu vauva 30 v sitten.. Kastettiinko hänet isompana vasta?

Nimimerkillä Tarkkalukija

mamãe kirjoitti...

Miten ihana seurakunta. Se pitaa kummasti pystyssa kaikenlaisissa myrskyissa! :)

finkinja kirjoitti...

Elsi,
kyllä huomaat sitten kaiken;) Koli "kastautu" vasta kolmekymppisenä jouluna ennen häitä kun isoäiti oli täällä evakossa:)

Mamae,
olet oikeassa. Vaikka mitä tapahtuisi aina joku on tukena!