keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Kasvimaata ja päästöongelmia

Viikko vierähtänyt jo keskiviikkoiltaan.
Olen ollut joka ilta niin väsynyt etten ole tehnyt koneella muuta kuin katsonut postin ja tehnyt pikapäivitykset pakollisilla sivuilla. Tämä iso kone on alkanut jostain syystä hidastelemaan ja jotkut nettisivut jymähtävät paikoilleen. Onneksi on tuo läppäri, saan tyydytettyä nettiriippuvaisuuttani;) Se vielä tästä puuttuu, että tämä tietsikka sanoo itsensä irti meidän palveluksesta!!
~
Koneongelmien lisäksi meillä on tällä hetkellä muitakin ongelmia ...
jätevesisäiliö tai ihan selvällä suomenkiellä sanottuna kakkakaivo alkoi lirittää nesteitä ihan väärään paikkaan!!!!
Täällähän ei ole joka paikassa vielä kunnallista jäteviemäröintiä eli meidän kukkulalla kaikilla on omat jätevesikaivot. Meidän tuo edellämainittuk.kaivo on tehty entiseen vesikaivoon ja on toiminut ihan kunnialla tähän asti. Nyt lorottaminen alkoi olla jo häritsevää ja miehen oli pakko ottaa kuokka ja lapio kouraansa ja alkaa kaivaa ojaa tersassin viereen nähdäkseen missä on vika. Maanantaina töiden jälkeen mun piti pelastaa mahtava rosmariinipensas kuolemalta ja tehdä sille uusi kukkapenkki. Laventelipensas ja viiniköynnös siirrettiin vain terassille saaviin odottamaan entiselle paikalle istuttamista.
Vika löytyi yhden iltapäivän kaivamisen jälkeen: kiiwipuu oli tunkenut juurensa kohti k.kaivoa kiviseinän läpi! Miten juuret olivatkaan löytäneet tien etsiessä vettä ja vuosien aikana kasvattanut juuria!!
Nyt ne juuret ovat poikki ... sen siitä saa kun haroo liian ahnaasti juuriaan:)
Huomenna mies tekee uuden jykevän seinän eikä juuret enää (luultavasti) pääse nautiskelemaan lisävitamiineista ja meidän yksi ongelma on selvitetty.
~
Eilen sain itseni kasvimaalle rikkaruohojen kimppuun. Se oli kyllä melkein enemmän pienten vihannesten alun etsintä-ja pelastusoperaatio. Melkein sain suurennuslasilla etsiä persiljan ja basilikan alkuja ... ei sen takia, että rikkaruohoja oli niin paljon vaan siitä syystä, että muurahaiset olivat päättäneet kylvää siemenet aivan toiseen paikkaan mihin minä olin ne halunnut. Salaatin taimia kasvoi keskellä polkua ja persiljat työnsivät lehtiään keskellä porkkanapenkkiä!
Etsintäoperaation jälkeen istuttelin vielä anopilta saamani 15 tomaatintainta, nyt meidän tasolla kasvaa 30 tainta ja anopin kasvimaalla runsaasti tuplasti. Kesällä saadaan aamulla hakea tuoreet tomaatit suoraan pensaasta:) Ja talvella nauttia tomaattikeittoa ilman minkäälaisia lisäaineita. Mies on muuten koko talven juonut tai syönyt tomaattimehua ja -keittoa. Tädit tuolta itäosasta maata ovat lähettäneet satoja pulloja heidän tekemään tomaattimehua ja salsaa ... mikä maku ja tuoksu! Tomaattikeittoon ei tarvitse lisätä mitään muuta kuin pikkasen suolaa ja sokeria ja tietty pastaa ja kiehauttaa muutama minuutti. Joskus olen jopa tehnyt niin, että keitän erikseen riisin tai pastan ja lämmitän vain tomaattisalsan. Sitten vaan lautaselle keitto, riisit ja persilja- tai basilikasilppua .... hhhhmmm mikä nautinto:)
Maha tykkää ja huonot solut saavat kyytiä;)
~
Tänään tuntui siltä, että kaikki menee pieleen ja odotin vielä jostain tupsahtavan huonoja uutisia tai jonkun koneen menevän rikki. Talohommat ovat nyt jäähyllä, koska ylimääräisiä rahanmenoja on ilmestynyt ihan liikaa. Aamulla meinasi kyllä tulla itku, kun näin sen veden lirittävän koneen alta .... konkurssiin mennään ja kovaa vauhtia!!
Uusi pesukone käytiin ostamassa töiden jälkeen ja toivottavasti valittiin hyvä kone. Maksoikin noin 500 euroa ja täkäläisiin hintoihin ja palkkoihin se on iso menoreikä. Onneksi shekit toimii vielä;)
Molemmat tytöt on menossa luokkaretkelle juuri sinä viikonloppuna, kun mies menee sairaalaan. Nekin retket on maksettava viimeistään ensi viikolla, mutta pakkohan heidät on sinne kustantaa. 6. luokkalaiset menevät luonnonpuistoon ja esikoisen luokka eteläiseen Kroatiaan rannikolle. Nauttikoot nyt ne päivät, kun ei tässä muutenkaan matkoille päästä.
~
Kaiken masentavan ja epätoivon keskeltä yritin kaivaa valopilkkuja ja myönteisiä ajatuksia ...
mies voi hyvin,
esikoinen on onnistunut parantamaan muutaman arvosanan,
sain kasvimaan kuokittua,
koira kävi trimmaajalla ja on nyt siisti,
nuorimmainen menee ensi viikolla karaokekilpailuun,
mulla on töitä ja se palkka tulee sieltä säännöllisesti,
sain itseni illalla liikkeelle ja tein pikakävelynkin koiran kanssa,
on kevät,
linnut laulaa ja ulkona tuoksuu aivan ihanalta ...
kyllä tää elämä on ihanaa vaikka joskus asiat kaatuu päälle!

11 kommenttia:

Allu kirjoitti...

Olen naureskellut tässä tota kertomustasi lisävitamiineista.

Elina Koivisto kirjoitti...

Voimia ja siunausta kaikkiin haasteisiin! Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen!

Sirokko kirjoitti...

Aika pee juttu, meillä käy varmaan ihan kohta samoin pähkinäpuun kanssa, kukaan vaan ei ota kuuleviin korviin varoituksiani, odotetaan sitten kunnes tapahtuu.
Ikävillä asioilla on tapana kasaantua, mutta onneksi loppuvat nekin aikaanaan. Hienosti kuitenkin jaksat kaikesta huolimatta etsiä positiivisia puolia elämästä, se on todellinen taito.

Tuula kirjoitti...

Tomaatit, nehan ovat siis aivan uskomattomia terveyspommeja. Minakin ostin siemenia, etta laittaisin kasvamaan jo sisalla. Mutta ne siemenet ovat edelleen kaapissa...

Herttuanmäen elämää kirjoitti...

Jaksamista sinulle! Jaksat kuitenkin olla positiivinen.
Jospa meidänin tomaatit antaisivat edes yhden tomaatin ;)

Jael kirjoitti...

Onnea uuden koneen johdosta!

Tuo juurien joutuminen kakkakaivoon tuli mullekin tutuksi viime vuonna, kun asuin vuokra asunnossa pohjoisessa ennen tänne keskeiseen Israeliin muuttoa.Pari kertaa tuli kaikki ylös ja kyllä tuli kiroiltua kun sitä haisevaa vettä sai joka puolelta puhdistaa....ja sitten selvisi että sielläkin oli juuria tunkeutunut sisälle! Eikä vuokra isäntä tiennyt missä on ulosmenoaukko! Pari kertaa sai putkimies tulla ja käyttää järimpiä laitteitaan, ja se auttoi, ja sitten onneksi jo muutin sieltä pois...
Mutta, positiivisena on hyvä olla ja toivotan oikein hyvää loppuviikkoa sinne kukkulalle!

Allu kirjoitti...

Blogissani haaste sinulle, lähde haaveilemaan

anumorchy kirjoitti...

Ihmekos kun kiiwit kasvoikin niin hyvin!! Luonnon lannoitetta.

elsi kirjoitti...

Juu älä ihmettele jos tänä vuonna Kiivit on pikkasen pienempiä;o)
Hurja mies sulla kaivamaan. Ja huh että onnisti kun löysin sen reiän.
Ei mullekaan tuu mitään muuta ihanaa mieleen kuin juuri nuo mainitsemasi.
Pää ylös kuten aina. KESÄ on tullut.

MaaMaa kirjoitti...

Ah, omia tomaatteja!
Kuullostaa herkulliselle tomaattikeittokuvauksesi!NAMM :)

Elämä ON ihanaa! :)
(vaikka ihan ahterista se pesukoneen hajoaminen ja kakkakaivon vuotaminen...!)

finkinja kirjoitti...

Allu,
kaikkihan kaipaavaat lisävitamiineja;D

Elina,
Kiitos, näin yritän ajatella.

Sirokko,
me kyllä osataan varoa tuon pähkinäpuun juuria, yritetään istuttaa sellaiseen paikkaan ettei haittaa. Mutta ei tullut mieleen että tuollainen kiiwiköynnös saisi noin pahaa aikaan!

Tuula,
taitaa olla parempi että ostat tomaatit taimina, ei taida ennättää enää siemenestä;)

Anna,
helli ja hoivaa sitä tainta ... ehkä antaa jopa kaksi tomaattia:)

Yaelian,
no on teilläkin ollut hurjat kaivokokemukset!!! Meillä onneksi nuo vedet ovat valuneet ulos ... tielle!

Anumorchy,
just niin:)

Elsi,
no me ihmeteltiin jo viime kesänä että miksi tuo kauimmainen puu on niin kuivettuneen ja vaivaisen näköinen ja tämä eka rehottaa ja antaa isoja hedelmiä ... nyt ratkes sekin:)
Mies kaivaa kun pitää kaivaa, on kyllä ihmemies kun haluaa:)

MaaMaa,
pitäsi vaan aina yrittää nauttia niistä mukavista hetkistä;)