lauantai 7. helmikuuta 2009

Meteropaatin murheita


Tältä näytti keskellä päivää olohuoneen ikkunasta ulos katsoessa.
Vettä on satanut koko viikon ja keskellä päivää taivas ja maa yhtyivät; ukkonen jyrisi niin kovaa, että luultiin ensin maan tärähtelevän; pilviä ei erota sumusta ja tuuli meinaa viedä mukanaan kaiken maasta irtoavan ... jopa nuoremman neidin sateenvarjon kanssa;)
~
Koskaan aikaisemmin en uskonut, että ilmat todellakin voivat vaikuttaa ihmisen mielialaan tai terveyteen. 25 vuotta Suomen talvessa ja pimeässä eläneenä nauroin tänne tullessa ihmisten "meteropaattiseen" ajatteluun. Eihän täällä nyt voi mitenkään vaikuttaa muutaman päivä sade tai sumu tai ylipäätään leuto Keski-Euroopan talvi! Nehän on pientä verrattuna useamman kuukauden pimeyteen ja kylmyyteen, me Pohjolan ihmiset olemme tottuneet pakkasiin ja valottomaan päivään .... (näin minulle kommentoivat paikalliset ihmiset)
Nyt on mieli muuttunut ja uskon todellakin ilman paineiden, pitkäaikaisten sateiden ja eri tuulien vaikutuksen etenkin mielialaan ja joskus jopa terveyteen.
Jotain kolottaa nikamia tai polvet alkavat oireilla ennen sateita ... vanha leikkaushaava kutiaa inhottavasti tai päätä kivistää matalapaineella ... omat poskionteloni toimivat etanan tuntosarvien tapaan kosteiden ilmojen lähestyessä ...
En tunne montaakaan ihmistä joka olisi iloinen, pirteä, täynnä puhkuvaa intoa harppoessaan päivästä toiseen tasaisen harmaassa, sateisessa ja tuulisessa säässä ... pitäen kaksi käsin sateenvarjosta kiinni ettei raivoava tuuli vie mukanaan varjoa ja sen perässä roikkujaa ... tai joka rauhallisella äänellä kehoittasi rakasta miestä tai lapsia (tai koiraa) pyyhkimään jalkansa ja riisumaan kenkänsä eteisessä ja vielä ystävällisesti laittamaan sateenvarjon kuivumaan miljoona kertaa päivässä!
Tunnustan olevani meteropaatti ja inhoan tätä jatkuvaa sadetta ja sumua ja leutoa talvea!! Haluan takaisin kovat, kylmät pohjoistuulet ja auringon taivaalle vaikkei se pystyisi lämmittämään keskitalven lyhyitä päiviä!!
Mutta se pitäisi pöpöt loitolla ja mielen virkeänä!!
~
Säistä johtuen tai sitten muuten vaan kukkullalle alkaa levitä uhkaavasti eri virusten pilvi.
Pikkupäiviksen on vallannut influenssa ja meidän alataloa vaivaa erilaiset ja kokoiset flunssat ja mahataudit.
Itse on tuhissut ja yskinyt koko viikon, mutta erilaisten troppien ja aromaterapian johdosta tauti ei ole ainakaan vielä iskenyt sen pahemmin. Nuorimmaisen kanssa olemma tuhlanneet suuren määrän nenäliinoja ja kiloittain hedelmiä. Mehulinko laskeutui monien vuosien jälkeen vintiltä taikaisin keittiön pöydälle;)
~

Muutama viikko sitten saimme kotiin viestin tulevasta koirien rokotuksesta.
Eläinlääkäri tekee vuosittain ihmisille palveluksen ja kiertää kylistä toiseen pakettiautollaan piikittämässä nelijalkaisia ystäviä.
Meidän kylän piikityspaikka on bussipysäkin vieressä mihin voi hyvin parkeerata auton ja homma hoituu kätevästi. Mies ei saanut koiraa edes kunnolla autosta ulos (otti syliin ettei loikkinut turhaan vesilammikoissa), kun eläinlääkäri oli jo piikin kanssa koiran niskassa:)
Kimi ei ennättänyt edes kommentoimaan, ihmetteli asiaa joutuessaan takaisin auton takapenkille.
Kaksi eläinlääkäritätiä (vai mitä sairaanhoitajatätejä ovatkaan) istuivat lämpimässä autossa ja täyttivät rokotuspaperit ja antoivat uuden merkin. 20 eurolla saatiin rabiesrokotus ja matokuuri kaupan päälle:)
~
Olemme palaamassa normaaliin rytmiin ... mies meni töihin tänään pitkästä aikaa;)
Jo oli aikakin;)
Hotelli oli kiinni vajaan kuukauden matkailijoiden puutteesta ja nyt on taas täyteen buukattu. Täytyy tunnustaa (vaikka mies sitä ei voi mitenkään myöntää), että alkoi pidemmän päälle lievästi sanoen ottamaan päähän miehen kotona olo ... Älkää nyt väärin ymmärtäkö etten tykkää kun mies on kotosalla, mutta kun ollaan totuttu parin kymmenen vuoden aikana hänen olevan töissä melkein joka ilta lukuunottamatta niitä harvoja vapaapäiviä tai hotellien remontteja niin hiljalleen todellakin aloimme käydä toistemme hermoille. Ainakin tänään vaikutti siltä.
Nyt kukaan ei rapisuttele jääkaapilla ja me muutkin voimme katsella isoa telkkua ilman, että mies pitää kaukosäädintä piilossa ison selkänsä takana;)
Ja mä voin hyvällä omalla tunnolla roikkua netissä ilman, että mies valittaa vaimon "poissaolosta" tai nettiriippuvuudesta;)

8 kommenttia:

Sateenkaari kirjoitti...

minun jalkani muistavat kylla aina ilmoittaa sateen tulosta tosi inhottavalla tavalla. taallakin on tana talvena satanut aika paljon .hyvahan se tietty on,kun kesalla sitten ei sada moneen kuukauteen ollenkaan. mutta yhtajaksoinen viikon kestava sade ei ole ollenkaan enaan miellyttavaa.

mizyéna kirjoitti...

Sama juttu! Ihmettelen miten sitä on ikinä voinut elää talven yli suomessa, kun täällä parinkin päivän pimeys saa mielen ihan matalaksi ja energiat alas.

Susa kirjoitti...

Meilla sataa niin harvoin, etta en oikein tieda mista puhut.. :/ Mutta mua kylla arsyttaa taalla kesalla liika helle ja ainaiset tuulet!

Tulispa taallakin elainlaakari kotiin! Ma en saa Maxia autosta ulos elainlaakarin parkkipaikalla. Sen rokotukset eivat ole voimassa, koska se meinaa saada sydarin kun nakee sen rakennuksen missa laarin vastaanotto on auton ikkunasta. Sain sille rauhottavan laakarilta kun vein Bellan tarkastukseen. Ensi viikolla niilla olis sitten kummallakin aika... saa nahda toimiiko rauhottava...

Tsemppia sinne sumuun ja sateeseen. Ja muista, on olemassa meita ketka oltais ikionnellisia jos sataisi edes kerran kuukaudessa ;)

Tuula kirjoitti...

Mita vanhemmaksi tulen, sen enemman saa vaikuttaa mielialaan.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla myös täällä vaikuttaa sää mielialaan. Saan päänsärkyä Föhn-tuulesta. Eilen kun oli taas vähän enemmän aurinkoa, oli olo kuin uudestisyntyneellä. Noh nyt sitten sataa lunta vaihteeksi ;)

Anonyymi kirjoitti...

Täällä sataa vettä ja mua v...taa! Kaiken muun märän ja harmaan mä kestän suht hyvin, mutta keskitalven vesisade on kertakaikkisen masentavaa! Tähän aikaan pitäis olla pakkasta ja aurinkoa. Viime viikolla oli onneksi pari ihanaa päivää ja intoudun jopa lähtemään hiihtämään. Se oli kivaa pitkästä aikaa! Jouduin tosin menemään yksin. Kellään muulla meidän perheestä kun ei ole suksia... Huomiseksi on onneksi luvattu pakkasta, mutta huomenna on maanantai ja tarttis tehdä töitä, höh!
Ilo pintaan silti, vaikka "syän märkänis"!
t. Mari

Jael kirjoitti...

Sää kyllä vaikuttaa mielialaan.Helsingissä ihan selvästi oli paljon voimattomampi olo talvella kuin kesällä.Täällähän on pitkä kuuma kostea kovin aurinkoinen kesä,joten itse pidän enemmän talvesta täällä , joka yleensä on sellainen, että on paljon aurinkoisia päiviä mutta myös sateisia harmaita päiviä.Nyt taitaa kaikki ne sateet olla siellä teidän puolella,kun täällä ei tänä talvena ole melkein yhtään sadetta nähty, aurinkoa vaan.Pari hassua talvipäivää silloin tällöin on ollut.Eli kun niitä on niin harvoin, niin mut ne saa iloiseksi vaan, mutta jos niitä olisi paljon, niin varmaankin vaikuttaisi minuunkin masentavasti.

Onpa teillä hyvin järkätty kun eläinlääkärit tulevat kodin lähelle rokottamaan koirat,tosi hyvä juttu.

Ja toivottavasti nuo kaikki mehut ja luonnonlääkket pitävät sen flunssan kaukana!

finkinja kirjoitti...

No on se hyvë, että on muitakin jotka saavat oireita huonoista ilmoista;)
Ei käy tasan nää ilmahommatkaan, kun meillä sataa jatkuvasti ja toisella puolella maailmaa on kuivaa ja mielettömän kuumaa!!